Aluevaltuusto
Pöytäkirja 07.03.2022/Pykälä 9

1/00.00.01/2022

Aluevaltuusto 07.03.2022 § 9

§ 9

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus  

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Kielilain 6 § 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta on kaksikielinen. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) 5 § mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielilaissa säädetään asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, tulla kuulluksi, saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen.

Karkkilan ja Vihdin kunnat ovat yksikielisiä. Espoon, Hangon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan ja Siuntion kunnissa vähemmistön äidinkieli on ruotsi ja Inkoon ja Raaseporin kunnissa enemmistön äidinkieli on ruotsi, minkä perusteella ne ovat kielilain 5 § 2 momentin mukaan kaksikielisiä kuntia.

Hyvinvointialuelain 33 § mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on:

1. selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;

2. selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;

3. selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi;

4. kaksikielisellä hyvinvointialueella, jonka vähemmistökieli on ruotsi, tehdä ehdotuksia kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä ja työnjakoa koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sisällöksi, antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle sekä seurata sopimuksen toteutumista.

Lautakunnalla voi olla myös muita tehtäviä, joista määrätään hallintosäännössä.

Lautakunnan on annettava vuosittain aluehallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Aluehallitus antaa aluevaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin lautakunnan antama kertomus antaa aihetta.

Lautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksessa.

Tasa-arvolain 4 a § 1 momentin mukaan hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta aluevaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.

Hyvinvointialuelain 38 § mukaan aluevaltuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Kansalliskielilautakunnan kokoonpanon suuruus ja toimikauden pituus määritellään hallintosäännössä.

Päätöshistoria

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin 18.02.2022  § 51

Päätösehdotus

Väliaikainen valmistelutoimielin päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

1

valita kansalliskielilautakuntaan kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudelle 2022-2025 ja

2

valita jäseniksi valituista kansalliskielilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Päätös

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.