RSS-linkki
Kokousasiat:https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Aluehallitus
Esityslista 26.05.2025/Asianro 17
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |
1043/00.00.01/2025
Aluehallitus 26.05.2025
Kansalliskielilautakunnan vaali (AV)
Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi): |
Moisala Jarno |
|
Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää
1. valita kansalliskielilautakuntaan kolmetoista (13) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudelle 2025-2029 ja
2. valita jäseniksi valituista kansalliskielilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Käsittely
Päätös
Selostus
Kielilain 6 § 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta on kaksikielinen. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki) 5 § mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielilaissa säädetään asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, tulla kuulluksi, saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen.
Karkkilan ja Vihdin kunnat ovat yksikielisiä. Espoon, Hangon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Siuntion Inkoon, ja Raaseporin kunnat ovat kielilain 5 §:n perusteella kaksikielisiä kuntia.
Hyvinvointialuelain 33 § mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on:
- selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;
- selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;
- selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi;
- kaksikielisellä hyvinvointialueella, jonka vähemmistökieli on ruotsi, tehdä ehdotuksia kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyötä ja työnjakoa koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 39 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sisällöksi, antaa sopimuksesta lausunto aluevaltuustolle sekä seurata sopimuksen toteutumista.
Lautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksessa.
Tasa-arvolain 4 a § 1 momentin mukaan hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän ja hyvinvointialueiden välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta aluevaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.
Hyvinvointialuelain 38 § mukaan aluevaltuusto tai muu valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.
Hallintosäännön 53 § mukaan kansalliskielilautakunnassa on 13 jäsentä, joista aluevaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Puheenjohtajan tulee olla aluevaltuutettu. Lautakunnan jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä.
Liitteet
|
|
Oheismateriaali
|
|
Tiedoksi
|
|
Täytäntöönpano
|
|
|
|
Päätöshistoria
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |