Dynasty tietopalvelu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue - Västra Nylands välfärdsområde RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Aluehallitus
Pöytäkirja 11.05.2026/Pykälä 81




Kokousasian teksti

     1642/02.00.00/2026

 

 

 

Aluehallitus 11.5.2026 § 81

 

 

§ 81

Vuosittainen selvitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta

 

Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi):

Ohrankämmen Karoliina

Peltonen Emma

 

 

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

 

Aluehallitus päättää antaa liitteen mukaisen selvityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta sote-järjestämislain (612/2021) 29 § 2. momentin mukaisesti.

Käsittely 

Puheenjohtaja ehdotti, että aluehallitus siirtyy käsittelemään seuraavaa pykälää ja että tämän asian käsittelyä jatketaan myöhemmin tässä kokouksessa. Aluehallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.

 

Asian käsittelyä jatkettiin §:n 90 ”Ilmoitusasiat” jälkeen.

 

Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti:

 

Liitteen osioon ”29. Muut huomiot ja palaute selvityksestä” kirjataan seuraavaa:

 

”Kaksikielisen hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, sekä muut palvelut asiakkaan äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä on tärkeää seurata systemaattisesti.

 

Tiedämme, että hyvinvointialueilla on haasteita järjestää palvelut tasavertaisesti kansalliskielellä, esim. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen suurimmat haasteet palveluissa liittyvät ruotsia osaavan henkilökunnan puutteeseen.

 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtakunnallisena tehtävänä on kehittää ruotsinkielisiä palveluita. Tähän saataisiin jatkossa myös rahoitusta, mitä ei aiemmin ole saatu. Kielellisten oikeuksien toteutuminen vaihtelee hyvinvointialueella alueesta ja palvelusta riippuen.

Hyvinvointialue korostaa, että ministeriön olisi tarkoituksenmukaista koota tietoa myös kielellisten oikeuksien toteutumisesta kaksikielisillä hyvinvointialueilla.”

 

Aluevaltuuston puheenjohtaja Katainen, aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Karinmäki, aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Vuornos, aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja Hiila, kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja Westerholm, nuorisovaltuuston edustaja Dimitriou, konsernipalvelujen johtaja Syrjänen, palvelutuotannon johtaja Pälve, vs. palvelualuejohtajat Kiuru ja Villgren, vs. pelastusjohtaja Markkanen sekä mediaviestinnän päällikkö Anttila poistuivat kokouksesta hallintosäännön 77 § mukaisesti salassa pidettävän asian käsittelyn vuoksi tämän asian käsittelyn jälkeen klo 12.22.

 

Asian käsittelyn jälkeen pidettiin kokoustauko klo 12.22-12.26.

 

Päätös

Aluehallitus hyväksyi esittelijän muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti.

Selostus 

Sosiaali- ja terveysministeriö (jäljempänä STM) on pyytänyt hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää tuottamaan selvityksen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 29 §:n 2 momentin mukaisesti.

 

Selvitys täydentää valtioneuvoston ohjaustiedon tietopohjaa ja antaa hyvinvointialueille mahdollisuuden kuvata oman alueensa tilannetta. Selvitystä hyödynnetään mm. syksyn 2026 hyvinvointialueneuvotteluihin valmistautumisessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioiden laatimisessa sekä STM:n vuosittaisen selvityksen toteutuksessa.

 

Hyvinvointialue on valmistellut liitteenä olevan vastauksen sosiaali- ja terveysministeriön selvityspyyntöön. Saapunut selvityspyyntö on lisäksi oheismateriaalina.

 

-         Toimintaympäristön muutoksiin pitää reagoida nyt ja löytää uusia tapoja vastata asukkaiden tarpeisiin.

-         Tärkeintä on vahvistaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Palveluketjuja on kehitetty. Omalääkäri- ja hoidon jatkuvuusmallien käyttöönotto on edennyt, ja niiden kattavuus on kasvamassa.

-         Palveluja tulee priorisoida sen perusteella, mikä tuottaa asiakkaalle aitoa hyötyä. Toiminnasta, jonka vaikuttavuus on heikko, tulee voida luopua. Tämä on keskeistä palvelujen laadun, kestävyyden ja talouden näkökulmista.

-         Lakisääteiset järjestämisvastuun tehtävät eivät ole vaarassa. Käynnissä olevat muutokset hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja sitä kautta rahoitusympäristön kestämätön epävarmuus aiheuttaa kuitenkin riskejä järjestämisvastuun toteuttamiselle.

-         Lakisääteisiä velvoitteita tulee arvioida kriittisesti. Nykyään julkisen sektorin vastuulla on useita palveluita, joiden vaikuttavuus on rajallista tai tulkinnanvaraista.

-         Hyvinvointialue huolehtii kaikissa tilanteissa kriittisestä omasta tuotantokyvystä ja varautumisesta häiriötilanteisiin, vaikka palvelu olisi pääosin ostopalvelu.

-         Hyvinvointialue on tehnyt laajaa yhteistyötä lakisääteisten sote-tietotoimitusten oikeellisuuden kehittämiseksi, jotta alueellinen ja kansallinen tietopohja rakentuu mahdollisimman oikeelliseksi.

-         Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välinen yhteistyö on toimivaa. Perustason sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon toiminnallinen integraatio on vahvistunut.

 

Toimivalta

 

Hallintosäännön § 42 kohdan 24 mukaan aluehallituksen tehtävänä on päättää lausuntojen antamisesta koko hyvinvointialuetta koskevissa merkittävissä asioissa.

 

 

 

Liitteet

1

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta 2026

 

 

Oheismateriaali

-

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityspyyntö järjestämislain 29 §:n 2 momentin mukaisen selvityksen laatimiseksi

 

 

 

Tiedoksi

 

 

  

 

 

Täytäntöönpano

 

 

 

 

 

 

 

Päätöshistoria