Aluehallitus
Esityslista 25.05.2026/Asianro 13

Vastauksen antaminen valtuutettu Cederlöfin sekä 31 muun aluehallitukselle osoittamaan kysymykseen koskien Kelan korvaamien taksimatkojen kustannuksia (AV)

Aluehallitus päättää antaa seuraavan vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen:

Vastaus aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen

Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa osan sairauden, raskauden ja synnytyksen vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksista ja kuntoutujalle osan kuntoutuksesta aiheutuneiden matkojen kustannuksista. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella Kelan vastaamien kuljetusten kustannusten ja määrät vuonna 2025 sekä muutos vuodesta 2023:

Matkojen määrä 256320 kpl, kasvu +20 % (213 504 kpl v-23)

Kustannukset 20,8 M€, kasvu +25 % (16,6M€ v-23)

Asiakkaat 36178 henk, kasvu +5 % (34 378 henk v-23)

Henkilökuljetusten arvonlisävero nousi 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta lukien. 1.1.2023-30.4.2023 henkilökuljetukset oli vapautettu arvonlisäverosta.

Kela -kuljetusten suurimmat kuljetustyypit ovat taksi ja ambulanssi. Taksikuljetusten määrä on kasvanut 24 % vuodesta 2023 alkaen (151 323 kpl v-25) ja kustannukset ovat kasvaneet 40 % (9M€ v-25). Ambulanssikuljetusten määrä on vähentynyt 1 % (37 268 kpl v-25) ja kustannukset ovat kasvaneet 12 % (8M€ v-25).

Länsi-Uudenmaan alueella Espoossa on ollut suurin prosentuaalinen taksia käyttäneiden asiakkaiden kasvu (27 % vuodesta -23 vuoteen -25) sekä suurin ambulanssia käyttäneiden asiakkaiden kasvu (3 % vuodesta -23 vuoteen -25). Kuljetusmäärissä prosentuaalisesti suurinta kasvu on ollut takseissa Kauniaisissa (+48 %) ja ambulansseissa Kirkkonummella ja Espoossa (+5 %). Kuljetuskustannuksissa prosentuaalisesti suurinta kasvua takseissa on ollut Raaseporissa (+58 %) ja ambulansseissa Kirkkonummella (+22 %).

Hyvinvointialueen palveluverkon muutoksilla ei pitäisi olla olennaista vaikutusta taksikuljetusten määrään Kirkkonummen ja Espoon osalta. Raaseporin osalta kiirevastaanoton aukioloaikojen muuttuminen syyskuussa 2024 ja yöaikaisen toiminnan päättyminen on voinut hieman lisätä kyytimääriä, mutta merkitys on kokonaisuus huomioiden pieni. Myös Pohjan terveysaseman toiminta on lakannut, mutta toiminta siellä on ollut niin pienimuotoista, että tällä muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kustannuksiin.

Etenkin Raaseporin alueella, mutta varmasti myös muualla hyvinvointialueella merkittävämpi vaikutus kustannuksiin on erikoissairaanhoidon palveluiden keskittämisellä, jolloin potilaat joutuvat matkustamaan tutkimuksiin ja hoitoihin pidemmän matkan (esimerkiksi Meilahteen tai Peijakseen Vantaalla). Myös väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu lisää kuljetusten määrää.

Kuljetuksista ei ole käytettävissä tietoa esimerkiksi mihin hoitoon tai tutkimukseen ne on käytetty, joten kuljetusdatan perusteella on haastava tehdä johtopäätöksiä.

Hyvinvointialue suhtautuu positiivisesti ajatukseen, että ns. Kela -kuljetukset ja niiden järjestämisvastuu siirrettäisiin Kansaneläkelaitokselta hyvinvointialueille. Tämä selkeyttäisi erilaisten kuljetusten järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja mahdollistaisi yhtenäiset tiedolla johtamisen toimintamallit. Käytännön toimenpiteet mahdollisen vastuusiirron toteutukseen vaativat yhteistyötä ja suunnittelua Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Lisäksi aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

1. merkitä aluehallituksen antaman vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen tiedoksi, ja

2. todeta aluehallitukselle osoitetun kysymyksen loppuun käsitellyksi.

valtuustokysymyksen jättäjä, palvelukeskuksen johtaja, palvelualuejohtaja