RSS
Haku
RSS-linkki
Kokousasiat:https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Hae kokousasioista
Aluehallitus
Pöytäkirja 24.08.2026/Pykälä 159
| Edellinen asia | Seuraava asia |
1862/00.02.01/2026
Aluehallitus 24.8.2026 § 159
§ 159
Vastauksen antaminen valtuutettu Rodriguezin sekä 31 muun aluehallitukselle osoittamaan kysymykseen koskien vammaisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta hyvinvointialueella (AV)
Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi): |
Westergård Mikaela |
Villgren Kati |
Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna
Aluehallitus päättää antaa seuraavan vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen:
Vastaus aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen
Vammaissosiaalityön sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja etsii asiakkaan tarpeisiin vastaavan palveluntuottajan esim. asumispalveluyksikön. Asiakkaan mielipide ja toiveet otetaan huomioon sekä palvelun turvallinen toteuttaminen. Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään yksilöllinen ratkaisu.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 4 §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisesti asiakkaan toiveet ja mielipiteet on otettava huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja ne on myös kirjattava sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin.
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) edellyttää, että asiakkaiden vammaispalvelujen päätökset uusitaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä 31.12.2027 mennessä. Siirtymäaikana asiakaita tavataan ja heidän palvelukokonaisuutensa arvioidaan uudelleen. Uusi lainsäädäntö korostaa vammaislainsäädännön viimesijaisuutta ja uudelleen arvioinnissa tulee ensin arvioida ensisijaisten palvelujen soveltuvuutta. Asiakkaiden tarpeet ovat voineet vuosien varrella vaihtua esim. hoitoa vaativat tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja tällöin henkilökohtaisen avun määrä voi pienentyä, mutta tilalle tulla kotihoitoa. Toisissa tilanteissa asiakkaan tuen tarpeisiin voidaan vastata paremmin tukipalveluilla, joita ei ole ollut aiemmin saatavilla. Palvelujen tarpeeseen vastataan aina soveltuvimmalla palvelulla. Tärkeää on myös varmistaa hyvinvointialueella asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kymmenen kunnan käytännöt on yhdistetty ja yhdenvertaista arviointia toteutetaan koko hyvinvointialueen asiakkaiden kohdalla.
1) Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella varmistetaan vammaisen henkilön mahdollisuus elää omannäköistä elämää ja osallistua yhteisöön?
Vammaispalvelujen asiakkaiden oman näköinen elämä ja osallisuus arvioidaan palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakkaan osallisuutta voidaan tukea erilaisilla palveluilla.
2) Miten varmistetaan asiakkaan aito kuuleminen ja se, että hän ymmärtää päätöksen sekä mahdolliset vaihtoehdot?
Asiakkaan kuulemisessa voidaan hyödyntää eri asiantuntijoita ja erilaisia kommunikoinnin tukivälineitä kuten puheterapeutit ja kuvalliset kortit.
3) Miten varmistetaan riittävä henkilökohtainen apu, joka vastaa asiakkaan tosiasiallisia tarpeita?
Vammaissosiaalityön työntekijän tehtäviin kuuluu myöntää asiakkaan välttämättömään tarpeeseen riittävä palvelumäärä.
4) Miten varmistetaan lainmukaiset päätöksentekoprosessit?
Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja vastaa viranhaltijana palvelutarpeen arvioinnista ja tekee viranhaltijana arviointinsa perusteella palvelupäätöksen sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisessa aikataulussa.
5) Mikäli vammaisten täysimittaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa on puutteita, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo niihin puuttua?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutetaan omavalvontaa, mikä on myös jokaisen sosiaalihuollon ammattilaisen vastuulla. Omavalvonnan keinoin myös turvataan asiakkaiden saamaa palvelua.
Lisäksi aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää
1. merkitä aluehallituksen antaman vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen tiedoksi, ja
2. todeta aluehallitukselle osoitetun kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti:
”- Kohdan 1) loppuun lisätään seuraavaa:
Jokaisen asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu arjessa niin hyvin kuin mahdollista. Kommunikointia tuetaan eri apuvälineitä hyödyntäen ja eri asumispalveluyksiköiden henkilöstöllä on osaamista kommunikointitapojen käyttämiseen (esim. tuettu asuminen ja viittomakieliset tukikäynnit). Asiakas, jolla on käytössään henkilökohtaisen avun palvelu, suunnittelee itse avustajan käynnit, jolloin haluaa jotain tehdä/asioida ja asiakas toteuttaa tällöin arkeaan oman aikataulunsa mukaan palvelua hyödyntäen.
- Kohta 2) muutetaan muotoon:
Vammaissosiaalityön sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja etsii asiakkaan tarpeisiin vastaavan palveluntuottajan esim. asumispalveluyksikön. Apuna käytetään kommunikaation tukea, kuvallisia kortteja, tulkkia ja omaisia/läheisiä, että vammaisen asiakkaan oma toive tulee esiin. Myös puheterapeutteja käytetään tarvittaessa asiakkaan toiveiden selvittämisessä. Vammaispalveluissa kotikäynnit ovat pitkäkestoisia, jotta keskustelulle on aikaa. Palvelua ei voi aina saada haluamallaan tavalla, mutta asiakkaan toive huomioidaan palvelukokonaisuudessa niin hyvin kuin mahdollista. Tärkeää on palvelutarpeeseen vastaaminen ja palvelun turvallinen toteuttaminen. Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään yksilöllinen ratkaisu ja asiakkaan arki suunnitellaan vuorokausitasoisesti.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 4 §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisesti asiakkaan toiveet ja mielipiteet on otettava huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja ne on myös kirjattava sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin.
- Kohdan 3) loppuun lisätään seuraavaa:
Asiakkaiden palveluja ei ole vähennetty säästösyistä. Kyse on harmonisoinnista hyvinvointialueen tasoisesti ja palvelukokonaisuuksien läpikäyminen uuden vammaispalvelulain siirtymäkauden velvoittamana. Palvelukokonaisuudet arvioidaan yksilöllisesti.
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) edellyttää, että asiakkaiden vammaispalvelujen päätökset uusitaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä 31.12.2027 mennessä. Siirtymäaikana asiakkaita tavataan ja heidän palvelukokonaisuutensa arvioidaan uudelleen. Uusi lainsäädäntö korostaa vammaislainsäädännön viimesijaisuutta ja uudelleen arvioinnissa tulee ensin arvioida ensisijaisten palvelujen soveltuvuutta. Asiakkaiden tarpeet ovat voineet vuosien varrella vaihtua esim. hoitoa vaativat tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja tällöin henkilökohtaisen avun määrä voi pienentyä, mutta tilalle tulla kotihoitoa. Toisissa tilanteissa asiakkaan tuen tarpeisiin voidaan vastata paremmin tukipalveluilla, joita ei ole ollut aiemmin saatavilla. Palvelujen tarpeeseen vastataan aina soveltuvimmalla palvelulla. Tärkeää on myös varmistaa hyvinvointialueella asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kymmenen kunnan käytännöt on yhdistetty ja yhdenvertaista arviointia toteutetaan koko hyvinvointialueen asiakkaiden kohdalla.
- Kohdan 4) loppuun lisätään seuraavaa:
Päätöksestä annetaan muutoksenhakuohjaus. Palvelu käynnistetään päätöksenteon jälkeen ja palvelun riittävyyttä seurataan.”
Palveluyksikköpäällikkö Motturi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 13.37.
Tämän pykälän käsittelyn jälkeen siirryttiin jatkamaan pykälän 156 ”Vastauksen antaminen valtuutettu Nurmisen sekä 34 muun aluehallitukselle osoittamaan kysymykseen koskien työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan valvontaa ja konkreettisia toimenpiteitä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hankinnoissa (AV)” käsittelyä.
Päätös
Aluehallitus päätti yksimielisesti antaa seuraavan vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen:
Vastaus aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen
1) Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella varmistetaan vammaisen henkilön mahdollisuus elää omannäköistä elämää ja osallistua yhteisöön?
Vammaispalvelujen asiakkaiden oman näköinen elämä ja osallisuus arvioidaan palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakkaan osallisuutta voidaan tukea erilaisilla palveluilla. Jokaisen asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu arjessa niin hyvin kuin mahdollista. Kommunikointia tuetaan eri apuvälineitä hyödyntäen ja eri asumispalveluyksiköiden henkilöstöllä on osaamista kommunikointitapojen käyttämiseen (esim. tuettu asuminen ja viittomakieliset tukikäynnit). Asiakas, jolla on käytössään henkilökohtaisen avun palvelu, suunnittelee itse avustajan käynnit, jolloin haluaa jotain tehdä/asioida ja asiakas toteuttaa tällöin arkeaan oman aikataulunsa mukaan palvelua hyödyntäen.
2) Miten varmistetaan asiakkaan aito kuuleminen ja se, että hän ymmärtää päätöksen sekä mahdolliset vaihtoehdot?
Vammaissosiaalityön sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja etsii asiakkaan tarpeisiin vastaavan palveluntuottajan esim. asumispalveluyksikön. Apuna käytetään kommunikaation tukea, kuvallisia kortteja, tulkkia ja omaisia/läheisiä, että vammaisen asiakkaan oma toive tulee esiin. Myös puheterapeutteja käytetään tarvittaessa asiakkaan toiveiden selvittämisessä. Vammaispalveluissa kotikäynnit ovat pitkäkestoisia, jotta keskustelulle on aikaa. Palvelua ei voi aina saada haluamallaan tavalla, mutta asiakkaan toive huomioidaan palvelukokonaisuudessa niin hyvin kuin mahdollista. Tärkeää on palvelutarpeeseen vastaaminen ja palvelun turvallinen toteuttaminen. Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään yksilöllinen ratkaisu ja asiakkaan arki suunnitellaan vuorokausitasoisesti.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 4 §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisesti asiakkaan toiveet ja mielipiteet on otettava huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja ne on myös kirjattava sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin.
3) Miten varmistetaan riittävä henkilökohtainen apu, joka vastaa asiakkaan tosiasiallisia tarpeita?
Vammaissosiaalityön työntekijän tehtäviin kuuluu myöntää asiakkaan välttämättömään tarpeeseen riittävä palvelumäärä. Asiakkaiden palveluja ei ole vähennetty säästösyistä. Kyse on harmonisoinnista hyvinvointialueen tasoisesti ja palvelukokonaisuuksien läpikäyminen uuden vammaispalvelulain siirtymäkauden velvoittamana. Palvelukokonaisuudet arvioidaan yksilöllisesti.
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) edellyttää, että asiakkaiden vammaispalvelujen päätökset uusitaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä 31.12.2027 mennessä. Siirtymäaikana asiakkaita tavataan ja heidän palvelukokonaisuutensa arvioidaan uudelleen. Uusi lainsäädäntö korostaa vammaislainsäädännön viimesijaisuutta ja uudelleen arvioinnissa tulee ensin arvioida ensisijaisten palvelujen soveltuvuutta. Asiakkaiden tarpeet ovat voineet vuosien varrella vaihtua esim. hoitoa vaativat tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja tällöin henkilökohtaisen avun määrä voi pienentyä, mutta tilalle tulla kotihoitoa. Toisissa tilanteissa asiakkaan tuen tarpeisiin voidaan vastata paremmin tukipalveluilla, joita ei ole ollut aiemmin saatavilla. Palvelujen tarpeeseen vastataan aina soveltuvimmalla palvelulla. Tärkeää on myös varmistaa hyvinvointialueella asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kymmenen kunnan käytännöt on yhdistetty ja yhdenvertaista arviointia toteutetaan koko hyvinvointialueen asiakkaiden kohdalla.
4) Miten varmistetaan lainmukaiset päätöksentekoprosessit?
Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja vastaa viranhaltijana palvelutarpeen arvioinnista ja tekee viranhaltijana arviointinsa perusteella palvelupäätöksen sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisessa aikataulussa. Päätöksestä annetaan muutoksenhakuohjaus. Palvelu käynnistetään päätöksenteon jälkeen ja palvelun riittävyyttä seurataan.
5) Mikäli vammaisten täysimittaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa on puutteita, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo niihin puuttua?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutetaan omavalvontaa, mikä on myös jokaisen sosiaalihuollon ammattilaisen vastuulla. Omavalvonnan keinoin myös turvataan asiakkaiden saamaa palvelua.
Lisäksi aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää
1. merkitä aluehallituksen antaman vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen tiedoksi, ja
2. todeta aluehallitukselle osoitetun kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Selostus
Valtuutettu Rodriguez ja 31 muuta valtuutettua osoittivat aluevaltuuston kokouksessa 28.4.2026 § 33 aluehallitukselle kysymyksen koskien vammaisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta hyvinvointialueella.
Toimivalta
Hallintosäännön 27 §:n mukaan valtuutetut voivat osoittaa aluehallitukselle kysymyksen hyvinvointialueen tai hyvinvointialuekonsernin hallintoa koskevasta asiasta.
Jos kysymyksen on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, aluehallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä kokouksessa, joka yhdeksän viikon kuluttua kysymyksen aluevaltuuston sihteerille antamisesta ensiksi pidetään, tai ilmoitettava syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu vielä antaa. Kysymys ja siihen annettu vastaus tai ilmoitus vastauksen antamatta jättämisen syystä on otettava aluevaltuuston kokouksen esityslistalle.
Liitteet
1 | Valtuutettu Rodriguezin sekä 31 muun aluehallitukselle osoittama kysymys koskien vammaisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta hyvinvointialueella |
Oheismateriaali
|
|
Tiedoksi
|
|
Täytäntöönpano
|
|
|
|
Kysymyksen jättäjä, palvelualuejohtaja, palvelulinjajohtajat
Päätöshistoria
Aluehallitus 15.6.2026 § 138
§ 138
Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi): |
|
Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna
Aluehallitus päättää antaa seuraavan vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen:
Vastaus aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen
Vammaissosiaalityön sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja etsii asiakkaan tarpeisiin vastaavan palveluntuottajan esim. asumispalveluyksikön. Asiakkaan mielipide ja toiveet otetaan huomioon sekä palvelun turvallinen toteuttaminen. Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään yksilöllinen ratkaisu.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 4 §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisesti asiakkaan toiveet ja mielipiteet on otettava huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja ne on myös kirjattava sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin.
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) edellyttää, että asiakkaiden vammaispalvelujen päätökset uusitaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä 31.12.2027 mennessä. Siirtymäaikana asiakaita tavataan ja heidän palvelukokonaisuutensa arvioidaan uudelleen. Uusi lainsäädäntö korostaa vammaislainsäädännön viimesijaisuutta ja uudelleen arvioinnissa tulee ensin arvioida ensisijaisten palvelujen soveltuvuutta. Asiakkaiden tarpeet ovat voineet vuosien varrella vaihtua esim. hoitoa vaativat tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja tällöin henkilökohtaisen avun määrä voi pienentyä, mutta tilalle tulla kotihoitoa. Toisissa tilanteissa asiakkaan tuen tarpeisiin voidaan vastata paremmin tukipalveluilla, joita ei ole ollut aiemmin saatavilla. Palvelujen tarpeeseen vastataan aina soveltuvimmalla palvelulla. Tärkeää on myös varmistaa hyvinvointialueella asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kymmenen kunnan käytännöt on yhdistetty ja yhdenvertaista arviointia toteutetaan koko hyvinvointialueen asiakkaiden kohdalla.
1) Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella varmistetaan vammaisen henkilön mahdollisuus elää omannäköistä elämää ja osallistua yhteisöön?
Vammaispalvelujen asiakkaiden oman näköinen elämä ja osallisuus arvioidaan palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakkaan osallisuutta voidaan tukea erilaisilla palveluilla.
2) Miten varmistetaan asiakkaan aito kuuleminen ja se, että hän ymmärtää päätöksen sekä mahdolliset vaihtoehdot?
Asiakkaan kuulemisessa voidaan hyödyntää eri asiantuntijoita ja erilaisia kommunikoinnin tukivälineitä kuten puheterapeutit ja kuvalliset kortit.
3) Miten varmistetaan riittävä henkilökohtainen apu, joka vastaa asiakkaan tosiasiallisia tarpeita?
Vammaissosiaalityön työntekijän tehtäviin kuuluu myöntää asiakkaan välttämättömään tarpeeseen riittävä palvelumäärä.
4) Miten varmistetaan lainmukaiset päätöksentekoprosessit?
Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja vastaa viranhaltijana palvelutarpeen arvioinnista ja tekee viranhaltijana arviointinsa perusteella palvelupäätöksen sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisessa aikataulussa.
5) Mikäli vammaisten täysimittaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa on puutteita, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo niihin puuttua?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutetaan omavalvontaa, mikä on myös jokaisen sosiaalihuollon ammattilaisen vastuulla. Omavalvonnan keinoin myös turvataan asiakkaiden saamaa palvelua.
Lisäksi aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää
1. merkitä aluehallituksen antaman vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen tiedoksi, ja
2. todeta aluehallitukselle osoitetun kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Käsittelyn aikana puheenjohtaja Laiho teki asian jättämistä pöydälle koskevan ehdotuksen, jota 1. varapuheenjohtaja Värmälä kannatti. Aluehallitus hyväksyi ehdotuksen pöydälle jättämisestä yksimielisesti.
Päätös
Aluehallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.
Selostus
Valtuutettu Rodriguez ja 31 muuta valtuutettua osoittivat aluevaltuuston kokouksessa 28.4.2026 § 33 aluehallitukselle kysymyksen koskien vammaisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta hyvinvointialueella.
Toimivalta
Hallintosäännön 27 §:n mukaan valtuutetut voivat osoittaa aluehallitukselle kysymyksen hyvinvointialueen tai hyvinvointialuekonsernin hallintoa koskevasta asiasta.
Jos kysymyksen on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, aluehallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä kokouksessa, joka yhdeksän viikon kuluttua kysymyksen aluevaltuuston sihteerille antamisesta ensiksi pidetään, tai ilmoitettava syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu vielä antaa. Kysymys ja siihen annettu vastaus tai ilmoitus vastauksen antamatta jättämisen syystä on otettava aluevaltuuston kokouksen esityslistalle.
Liitteet
Oheismateriaali
Tiedoksi
Täytäntöönpano
Päätöshistoria
Aluehallitus 25.5.2026 § 106
§ 106
Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi): |
|
Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna
Aluehallitus päättää antaa seuraavan vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen:
Vastaus aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen
Vammaissosiaalityön sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja etsii asiakkaan tarpeisiin vastaavan palveluntuottajan esim. asumispalveluyksikön. Asiakkaan mielipide ja toiveet otetaan huomioon sekä palvelun turvallinen toteuttaminen. Jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään yksilöllinen ratkaisu.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 4 §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisesti asiakkaan toiveet ja mielipiteet on otettava huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja ne on myös kirjattava sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin.
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) edellyttää, että asiakkaiden vammaispalvelujen päätökset uusitaan vastaamaan uutta lainsäädäntöä 31.12.2027 mennessä. Siirtymäaikana asiakaita tavataan ja heidän palvelukokonaisuutensa arvioidaan uudelleen. Uusi lainsäädäntö korostaa vammaislainsäädännön viimesijaisuutta ja uudelleen arvioinnissa tulee ensin arvioida ensisijaisten palvelujen soveltuvuutta. Asiakkaiden tarpeet ovat voineet vuosien varrella vaihtua esim. hoitoa vaativat tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja tällöin henkilökohtaisen avun määrä voi pienentyä, mutta tilalle tulla kotihoitoa. Toisissa tilanteissa asiakkaan tuen tarpeisiin voidaan vastata paremmin tukipalveluilla, joita ei ole ollut aiemmin saatavilla. Palvelujen tarpeeseen vastataan aina soveltuvimmalla palvelulla. Tärkeää on myös varmistaa hyvinvointialueella asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Kymmenen kunnan käytännöt on yhdistetty ja yhdenvertaista arviointia toteutetaan koko hyvinvointialueen asiakkaiden kohdalla.
1) Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella varmistetaan vammaisen henkilön mahdollisuus elää omannäköistä elämää ja osallistua yhteisöön?
Vammaispalvelujen asiakkaiden oman näköinen elämä ja osallisuus arvioidaan palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakkaan osallisuutta voidaan tukea erilaisilla palveluilla.
2) Miten varmistetaan asiakkaan aito kuuleminen ja se, että hän ymmärtää päätöksen sekä mahdolliset vaihtoehdot?
Asiakkaan kuulemisessa voidaan hyödyntää eri asiantuntijoita ja erilaisia kommunikoinnin tukivälineitä kuten puheterapeutit ja kuvalliset kortit.
3) Miten varmistetaan riittävä henkilökohtainen apu, joka vastaa asiakkaan tosiasiallisia tarpeita?
Vammaissosiaalityön työntekijän tehtäviin kuuluu myöntää asiakkaan välttämättömään tarpeeseen riittävä palvelumäärä.
4) Miten varmistetaan lainmukaiset päätöksentekoprosessit?
Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja vastaa viranhaltijana palvelutarpeen arvioinnista ja tekee viranhaltijana arviointinsa perusteella palvelupäätöksen sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:n mukaisessa aikataulussa.
5) Mikäli vammaisten täysimittaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa on puutteita, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo niihin puuttua?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutetaan omavalvontaa, mikä on myös jokaisen sosiaalihuollon ammattilaisen vastuulla. Omavalvonnan keinoin myös turvataan asiakkaiden saamaa palvelua.
Lisäksi aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää
1. merkitä aluehallituksen antaman vastauksen aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen tiedoksi, ja
2. todeta aluehallitukselle osoitetun kysymyksen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Käsittelyn aikana puheenjohtaja Laiho ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Puheenjohtaja rajasi keskustelun koskemaan pelkästään asian jättämistä pöydälle.
Kun pyydettyjä puheenvuoroja ei enää ollut, puheenjohtaja tiedusteli kokoukselta, voidaanko ehdotus pöydälle panosta hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluehallitus jätti asian pöydälle.
Päätös
Aluehallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.
Selostus
Valtuutettu Rodriguez ja 31 muuta valtuutettua osoittivat aluevaltuuston kokouksessa 28.4.2026 § 33 aluehallitukselle kysymyksen koskien vammaisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta hyvinvointialueella.
Toimivalta
Hallintosäännön 27 §:n mukaan valtuutetut voivat osoittaa aluehallitukselle kysymyksen hyvinvointialueen tai hyvinvointialuekonsernin hallintoa koskevasta asiasta.
Jos kysymyksen on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, aluehallituksen on annettava vastauksensa kysymykseen viimeistään siinä kokouksessa, joka yhdeksän viikon kuluttua kysymyksen aluevaltuuston sihteerille antamisesta ensiksi pidetään, tai ilmoitettava syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu vielä antaa. Kysymys ja siihen annettu vastaus tai ilmoitus vastauksen antamatta jättämisen syystä on otettava aluevaltuuston kokouksen esityslistalle.
Liitteet
Oheismateriaali
Tiedoksi
Täytäntöönpano
Päätöshistoria
| Edellinen asia | Seuraava asia |