Dynasty tietopalvelu Haku RSS Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue - Västra Nylands välfärdsområde

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Aluehallitus
Pöytäkirja 18.12.2023/Pykälä 231



7449/09.02.00/2023

 

 

 

Aluehallitus 18.12.2023 § 231

 

§ 231

Valmiussuunnitelman yleisen osan hyväksyminen

 

Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi):

Sam Vuorinen

Ihamäki Veli-Pekka
Suonperä Ville

 

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

 

Aluehallitus päättää hyväksyä valmiussuunnitelman yleisen osan liitteen mukaisesti.

 

Käsittely 

Hyvinvointialuejohtajan ollessa estynyt, asia esitellään vs. hyvinvointialuejohtaja Markus Syrjäsen toimesta.

 

1. varapuheenjohtaja Guzenina saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 12.06.

 

Jäsen Räsänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 12.06.

 

Palvelulinjajohtaja Öberg ja johtava erityisasiantuntija Vehmas poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 12.06.

 

Päätös

Aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

 

 

Selostus 

Valmius- ja turvallisuuslautakunta lausui kokouksessaan 21.11.2023 hallintosäännön 62 § mukaisesti aluehallitukselle valmiussuunnitelman yleisen osan luonnoksesta.

 

Lautakunta korosti ennakollisen, linjakkaan ja järjestelmäpohjaisen riskienhallinnan merkitystä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Lautakunta katsoi, että riskienhallinta tulee limittää kiinteäksi osaksi päivittäistoimintaa ja olemassa olevia prosesseja, kaikilla toiminnan tasoilla.

 

Lisäksi lautakunta kiinnitti huomiota kriittisen henkilöstön

saatavuuden, osaamisen ja jaksamisen varmistamiseen osana oman toiminnan riskien minimoimista. Myös itse varautumistyötä tekevän henkilöstön riittävyys tulisi varmistaa. Edelleen lautakunta painotti varsin tietojärjestelmäsidosteisen toiminnan häiriöttömyyden varmistamista.

 

Niin ikään lautakunta nosti esiin niin normaali- kuin häiriö- ja poikkeusoloissakin toimivan viestinnän ja tilannekuvan tuotannon merkitystä johtamisedellytysten ja päätöksenteon toteutumiselle kaikissa turvallisuustiloissa.

 

Kaikkiaan lautakunta katsoi lausunnossaan valmiussuunnitelman yleisessä osassa annettavan kattavan kuvan kokonaisturvallisuuden hallinnasta hyvinvointialueella ja sen eri vaiheista; tunnistettuihin uhkiin varautumisesta, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varsinaisesta hallinnasta ja niistä toipumisesta. Valmiussuunnitelman yleinen osa ottaa lautakunnan mukaan riittävällä tasolla huomioon hyvinvointialueiden varautumisasetuksen (308/2023) sisältövaatimukset valmiuden säätelystä ja hälytysjärjestelyistä, tilannekuvasta, henkilöstö-, tila- ja materiaaliresurssien sekä tukipalveluiden toiminnan riittävyyden varmistamisesta, yhteistyöstä, henkilöstön valmiuskoulutusten ja valmiusharjoitusten toteutuksesta ja seurannasta sekä viestinnästä. Valmiussuunnitelman katsottiin niin ikään laaditun säädetyllä tavalla riskiarvioperustaisesti.

 

Valmiussuunnitelman yleistä osaa muokattiin lautakunnan kokouksen jälkeen päättyneen sisäisen lausuntokierroksen perusteella, koskien muun muassa kriittisen henkilöstön, johtamisen ja päätöksenteon sekä tilannekuvan hallintaa. Muutokset olivat kokonaisuudessaan vähäisiä.

 

Toimivalta

 

Hallintosäännön § 41 kohdan 28 mukaan aluehallituksen tehtävänä on vastata valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä siitä, että hyvinvointialueen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Edellä mainitusta syystä on aluehallituksen tehtävänä päättää valmiussuunnitelman yleisestä osasta.

 

 

Liitteet

1

Valmiussuunnitelman yleinen osa

2

Valmius- ja turvallisuuslautakunnan lausunto valmiussuunnitelman yleisestä osasta 21.11.2023 § 30

 

Oheismateriaali

 

 

 

Tiedoksi

 

 

 

Päätöshistoria

 

Valmius- ja turvallisuuslautakunta 21.11.2023 § 30

 

§ 30

 

Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi):

 

 

Päätösehdotus Pelastusjohtaja Ihamäki Veli-Pekka

 

Valmius- ja turvallisuuslautakunta päättää antaa lausuntonsa aluehallitukselle valmiussuunnitelman yleisestä osasta liitteen mukaisesti.

Käsittely 

 

Asian käsittelyssä olivat mukana asiantuntijoina laatu- ja turvallisuusjohtaja Sam Vuorinen ja valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ville Suonperä.

 

Esittelijän kokouksessa tekemä tekninen muutos liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa.

 

Päätös 

Valmius- ja turvallisuuslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen
yksimielisesti.

 

 

 

Selostus 

 

Terminologisesti varautumisella tarkoitetaan kaikkea sitä organisaation toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta ja erilaiset ja -tasoiset etukäteisvalmistelut. Valmius on puolestaan kaiken varautumisen tuloksena saavutettu organisaation tila, jossa kyetään vastaamaan erilaisiin uhkiin (Kokonaisturvallisuuden sanasto, Sanastokeskus 2017).

 

Valmiuslain (1552/2011) 3. luvun 12 § säädetään julkishallinnon yleisestä varautumisvelvoitteesta. Sen mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

 

Hyvinvointialueista annetun lain (611/2021) 17. luvun 50 § kertaa valmiuslain yleisen varautumisvelvoitetta korostaen, että hyvinvointialueen on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Saman luvun 49 § ulottaa varautumisvelvollisuuden myös hyvinvointialuekonserniin siten, että konserniohjeessa tulee antaa tarpeelliset määräykset muun muassa hyvinvointialuekonsernin valmiussuunnittelusta, varautumisesta ja näiden yhteensovittamisesta konsernitasoisesti.

 

Edelleen 3. luvun 14 § edellyttää neuvotteluja hyvinvointialueen ja alueen kuntien välillä vähintään valtuustokausittain hyvinvointialueen tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvottelussa voidaan sopia ainakin yhteistyön edellyttämistä yhteistoimintarakenteista, toimintamalleista sekä yhteistyön edellyttämästä tiedonkulusta, myös varautumisessa.

 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) tarkentaa edelleen mainittua hyvinvointialueen varautumisvelvollisuutta. Sen mukaan valtuustokausittain asetettavien sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden ohessa tulee asettaa tavoitteet myös alueellisen ja valtakunnallisen valmiuden ja varautumisen toteuttamiseksi.

 

Tämän jatkeena samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on tehtävä valtuustokaudelle yhteistyösopimus, johon tulee ottaa tarkemmat kirjaukset myös häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta. Uudenmaan alueella HUS-yhtymälle on lisäksi säädetty koordinointivelvollisuus yhtymän itsensä ja hyvinvointialueiden varautumisen ylialueellisessa koordinoinnissa. Lisäksi yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella ja HUS-yhtymässä tulee yhteistyöalueen tilannekuvan luomista ja ylläpitämistä varten olla sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus, jolle alueen hyvinvointialueet ovat velvoitettuja tilannekuvaansa tuottamaan. Valmiuskeskuksen toiminnasta tulee ottaa kirjaukset myös mainittuun yhteistyösopimukseen.

 

Jokaiselle hyvinvointialueelle on myös itselleen kirjattu vahva yhteistyövelvoite varautumisessa alueensa kuntien ja yhteistyöalueensa muiden hyvinvointialueiden kanssa. Niin ikään laki korostaa monituottajamallissa erityisesti häiriöttömyyden varmistamista tukevia kirjauksia hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan välisissä sopimuksissa. (Em. § 15, 22, 36-37, 50-51).

 

Pelastustoimen järjestämisestä hyvinvointialueella säädetään hyvinvointialueesta (611/2021) ja pelastustoimen järjestämisestä annetussa laissa (613/2021) ja pelastuslaissa (379/2011), sekä niitä tarkentaviin säädöksiin, asetuksiin ja ohjeisiin. Hyvinvointialue päättää, millä tavoin pelastuslaitos huolehtii sille säädetyistä varautumisvelvoitteista, kuten esimerkiksi varautumisesta onnettomuuksien torjuntaan sekä toimintaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa sekä onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on oma valmiussuunnitelmansa, joka yleisesti on yhteismitallinen hyvinvointialueen valmiussuunnittelun kanssa.

 

Edellä referoitua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sisältöä on tarkennettu valtioneuvoston asetuksella hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin 308/2023 (sote-varautumisasetus). Asetuksessa otetaan verrattain tarkasti kantaa hyvinvointialueiden varautumiseen, jonka tulee perustua kansallisen, alueellisen ja paikallisen riskiarvion sisältöön. Niin ikään alueet velvoitetaan perustamaan yhteistyöryhmät ohjaamaan ja yhteen sovittamaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista 30.6.2023 mennessä. Asetuksessa annetaan myös minimivaatimus yhteistyöryhmän substanssijäsenille.

 

Edelleen alueet velvoitetaan yllä mainitun sopimusvarautumisen hengessä sopimaan niistä menettelyistä, joilla sopimustuottajat keräävät ja toimittavat oman palvelunsa tilannekuvansa järjestäjätaholle, sekä ilmoittamismenettelyistä häiriötilanteissa sekä sopimustuottajilta edellytettävästä jatkuvuuden hallinnan suunnitelmasta.

 

Lisäksi hyvinvointialueelle itselleen annettaan velvollisuus laatia valmiussuunnitelma 31.12.2023 mennessä, huomioiden sen yhteensopivuus riittäviltä osin ja pelastuslaitoksen, kuntien ja yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa.?

 

Hyvinvointialueen hallintosäännön 62 § mukaan valmius- ja turvallisuuslautakunnan strategisena vastuualueena on hyvinvointialueen kokonaisturvallisuus. Lautakunta seuraa ja arvioi hyvinvointialueen riskienhallintaa, pelastustoimea sekä palvelujärjestelmän toimivuutta turvallisuusnäkökulmasta. Lisäksi saman kohdan 2. momentin 2. kohdassa tarkennetaan tehtäviksi lausua aluehallitukselle valmiussuunnitelmista ja häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen etukäteisvalmisteluista.

 

Hallintosäännön 41 § mukaan aluehallituksen tehtävänä on puolestaan vastata hyvinvointialueen kokonaisturvallisuuden hallinnasta, vastata valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä siitä, että hyvinvointialueen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa ja valvoa, että turvallisuus- ja varautumisjärjestelyt toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti sekä antaa osana sisäisen valvonnan raportointia sekä toimintakertomuksessa tiedot turvallisuus- ja varautumisjärjestelyistä, keskeisistä johtopäätöksistä sekä myös selvityksen merkittävimmistä turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

 

Hyvinvointialueen hallintosäännön 62 § mukaisesti valmius- ja turvallisuuslautakunta lausuu aluehallitukselle valmiussuunnitelman yleisestä osasta.

 

 

 

Liitteet  

Oheismateriaali

Tiedoksi

Päätöshistoria