Aluehallitus
Esityslista 05.10.2026/Asianro 4

     3644/00.02.01/2026

Aluehallitus 5.10.2026  

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui lakiin perustuen kymmenen kaupungin ja kunnan sekä viiden kuntayhtymän (Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Kårkulla samkommun, Eteva kuntayhtymä, Luksian ja Omnian koulutuskuntayhtymät) liikkeenluovutuksesta. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään. Hyvinvointialueen eri palvelualueiden organisaatiota on muokattu hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen jälkeen ja muokkauksia on edelleen tarpeen tehdä. Perhe- ja vammaispalvelujen palvelualue aloitti toimintansa 1.1.2026. Opiskeluhuolto ja mielenterveyspalvelut -palvelulinja toimii osana perhe- ja vammaispalvelujen organisaatiota. 

Vuoden 2026 aikana on noussut tarve opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen palvelulinjan arviointiin. Uudelleenarvioinnin osana on tehty laajaa nykytilan kartoitusta. Johtamisrakenteisiin ja organisoitumiseen liittyvät muutostarpeet ovat nousseet esiin sekä keskusteluissa henkilöstön että koulutuksen järjestäjien edustajien kanssa. Nykyistä moniportaista ammattiryhmäkohtaista johtamisrakennetta pidetään käytännössä raskaana ja arjen toimintaa hankaloittavana ja hidastavana rakenteena.   

Tavoitteena on rakentaa nykyistä selkeämpi ja moniammatillisempi organisaatio, jossa esihenkilötyö on lähempänä henkilöstön ja oppilaitosten arkea. Samalla tulee mahdolliseksi vahvistaa alueellista tuntemusta, yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa sekä henkilöstön mahdollisuuksia keskittyä perustehtäväänsä. Uudella suunnitteilla olevalla johtamisrakenteella tavoitellaan opiskeluhuollon moniammatillisen kokonaisjohtamisen vahvistamista, johtamisvastuiden selkeyttämistä sekä esihenkilötyön tuomista lähemmäs oppilaitosten arkea.  

Suunnitelmana on muodostaa alueellinen moniammatillinen tiimirakenne, jossa professiokohtaista tukea kaikille ammattilaisille on saatavilla matriisissa toimivilta asiantuntijoilta. Myös lasten mielenterveyspalveluiden johtamisrakennetta uudistettaisiin tiiviksi osaksi samaa kokonaisuutta, jotta asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sujuvoituisi entisestään. Organisatorisella muutoksella saataisiin aikaan myös resurssien joustavampaa käyttöä, mikä niin ikään lisäisi asiakkaan pääsyä nopeammin palvelujen pariin. 

Opiskeluhuollon ja mielenterveyspalveluiden henkilöstö siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen vuonna 2023 vanhoilla työsopimuksillaan, minkä vuoksi silloin siirtyneen henkilöstön työssäkäyntialueeksi on usein merkitty yksittäinen koulu tai kunta. Palvelu- ja asiakastarpeiden muuttuessa, toiminnan kasvaessa ja kehittyessä sekä kuntien ja koulutuksen järjestäjien oppilaitos- ja palveluverkkojen muuttuessa on toiminnallisista syistä tarpeellista, että jokaisen työssäkäyntialue on hyvinvointialuetasoinen. Niillä työntekijöillä/viranhaltijoilla, jotka ovat aloittaneet työskentelyn LUVN:lla vuoden 2023 jälkeen, työntekoalue kattaa jo koko LUVN-alueen. Näin ollen muutoksella yhtenäistettäisiin koko henkilöstön työntekoalue. Suunnitteilla oleva työntekoalueen muutos koskee vain noin puolta opiskeluhuollon ja lasten mielenterveyspalvelujen henkilöstöstä. Muutoksesta huolimatta jatkossakin henkilöstön toiveet, osaaminen ja sen kehittyminen sekä kiinnittyminen tiettyyn työyksikköön huomioidaan työntekopaikkaa suunniteltaessa lukuvuodelle 2027–2028 ja siitä eteenpäin. Esitettävän muutoksen voimaanastumishetkellä ei ole näköpiirissä laajamittaista opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen henkilöstön sijoittamista eri toimipisteisiin kuin missä he tällä hetkellä työskentelevät.   

Yhteistoimintaneuvottelujen perusteena ovat tuotannolliset ja toiminnan uudelleenorganisointiin liittyvät perusteet. Työntekoalueen muutos koskee noin 220 palvelussuhteessa olevaa ja esihenkilörakenteen muutos noin 30 esihenkilöä. Muutoksen perusteena ei ole taloudellisten säästöjen saavuttaminen, vaan toiminnan organisointi tarkoituksenmukaiseksi ja asiakaslähtöisemmäksi.  

Toiminnalliset muutokset pyritään toteuttamaan siten, että irtisanomisia ei lähtökohtaisesti tulisi, vaan kaikille neuvottelujen piirissä oleville löytyisi neuvottelujen aikana täsmentyvässä uudessa organisaatiossa edelleen työtehtävä. Tehtävänkuva, palkka, työntekoalue tai muut palvelussuhteen ehdot saattavat muuttua. Irtisanomisia voisi aiheutua toiminnan ja työntekopaikkojen muutoksiin ja uudelleenjärjestelyihin liittyen siinä tilanteessa, jos työntekijä/viranhaltija kieltäytyisi mahdollisista tarjotuista muutoksista työtehtävässä tai työntekoalueessa.  

Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.

Jatkovalmistelu

Aluehallitus palautti asian valmisteluun kokouksessaan 21.9.2026 § 174. Jatkovalmistelussa on edelleen jatkettu vuoropuhelua yhdessä henkilöstön kanssa ja samalla tarkasteltu vielä laajemmin koko mahdollisen organisaatiomuutoksen vaikutuksia.

  
Vaikutusten ennakkoarviointi

Muutoksen vaikutuksia on arvioitu ennakkoon suhteessa strategiaamme. Keskeiset muutosvaikutukset koskevat asiakkaita, henkilöstöä ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Asiakkaille muutoksen ennakoidaan parantavan palvelujen saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta ja laatua selkeyttämällä alueellista kokonaisvastuuta ja palvelupolkuja. Henkilöstövaikutusten näkökulmasta, johtamisvastuiden ja moniammatillisen yhteistyön arvioidaan selkiytyvän, mutta muutokseen liittyvä epävarmuus voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa työhyvinvointia heikentävästikin. Yhteistyön näkökulmasta alueelliset moniammatilliset tiimit ja selkeä vastuuesihenkilörakenne voivat sujuvoittaa yhteistyötä oppilaitosten, kuntatoimijoiden, opiskeluhuollon ja lasten mielenterveyspalvelujen välillä.
  

Toimivalta

Hallintosäännön § 42 mukaan aluehallituksen tehtävänä on mm. vastata hyvinvointialueen hallinnosta ja taloudenhoidosta, edustaa hyvinvointialuetta työnantajana, vastata hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta sekä vastata hyvinvointialueen toiminnan yhteensovittamisesta. Edelleen hallintosäännön § 133 mukaan on aluehallituksen tehtävänä päättää henkilöstön taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista sekä lomauttamismenettelyn periaatteista, menettelyn aloittamisesta ja menettelyä koskevasta päätöksenteosta. Edellä mainitut säännökset huomioiden on aluehallituksen tehtävänä päättää päätösosassa mainittujen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Täytäntöönpano

Päätöshistoria

Aluehallitus 21.9.2026 § 174

§ 174

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

Aluehallitus päättää

1. että perhe- ja vammaispalvelujen opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen palvelulinjaa koskevien toiminnallisten ja organisatoristen muutosten toteuttamiseksi käynnistetään perhe- ja vammaispalveluiden palvelualueen opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen palvelulinjaan kohdistuvat yhteistoimintaneuvottelut

2. että yhteistoimintaneuvottelut koskevat opiskeluhuolto ja mielenterveyspalvelut -palvelulinjan a) kaikkia niitä työ- ja virkasuhteisia, joilla työntekopaikka ei ole koko LUVN-aluetta käsittävä b) organisaation esihenkilötehtäviä (palveluyksikköpäälliköt, palveluesihenkilöt, johtavat psykologit, johtavat kuraattorit) ja vastaavaa kuraattoria johtamisrakenteiden uudelleenarviointiin liittyen,

3. että yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään mahdollisia henkilöstövaikutuksia, mukaan lukien tehtävänkuvien, työntekopaikan tai työntekoalueen, palkkauksen tai muiden palvelussuhteen ehtojen muutokset sekä mahdolliset tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat irtisanomisperusteet. Henkilömuutoksissa käytetään ensisijaisesti muita keinoja kuin irtisanomisia; vapaaehtoista siirtymistä toisiin tehtäviin tai toimipisteisiin, eläköitymistä sekä hyödynnetään henkilöstön normaalia vaihtuvuutta. Koska muutoksessa voi tulla vastaan tilanteita, joissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, työnantaja varautuu myös tuotannollistaloudellisin ja toiminnan uudelleen järjestelyihin liittyvin perustein irtisanomaan henkilöstöä tavoiteltavien muutosten toteuttamiseksi,

4.  että aluehallitus valtuuttaa henkilöstöjohtajan hyvinvointialuejohtajan ohella antamaan kirjallisen neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi, ja 

5. nimetä työnantajan edustajat yhteistoimintaneuvotteluihin seuraavasti: palvelutuotannon johtajan, perhe- ja vammaispalvelujen palvelualuejohtajan, opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen palvelulinjajohtajan sekä henkilöstöjohtajan. Nämä kukin nimeävät lisäksi neuvotteluihin tarvittavan määrän asiantuntijoita.

Käsittely 

Käsittelyn aikana pidettiin kokoustauko klo 13.14-13.21.

Käsittelyn aikana puheenjohtaja Laiho teki seuraavan asian palauttamista valmisteluun koskevan ehdotuksen, jota 1. varapuheenjohtaja Värmälä kannatti:

”Aluehallitus palauttaa asian valmisteluun. Palautuksessa huomioidaan aluehallituksessa käyty keskustelu ja miten vaikutukset huomioitu.”

Puheenjohtaja rajasi keskustelun koskemaan pelkästään asian palauttamista valmisteluun.

Kun pyydettyjä puheenvuoroja ei enää ollut ja asian palauttamista valmisteluun ei voitu hyväksyä yksimielisesti, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.

Niiden, jotka kannattivat asian käsittelyn jatkamista, tuli äänestää "JAA". Niiden, jotka kannattivat puheenjohtaja Laihon tekemää esitystä asian palauttamista valmisteluun, tuli äänestää "EI".

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen sai 1 JAA-äänen ja puheenjohtaja Laihon esitys asian palauttamisesta valmisteluun 14 EI-ääntä.

JAA-äänen antoi jäsen Ampuja.

EI-äänen antoivat puheenjohtaja Laiho, 1. varapuheenjohtaja Värmälä, 2. varapuheenjohtaja Wickström, jäsenet Ahjoniemi, Cederlöf, Halkosaari, Hukari, Keisteri-Sipilä, Kokko, Pelkonen, Räsänen, Uusitalo sekä varajäsenet Laaksonen ja Saukkola.

Koska asian palauttaminen valmisteluun oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että asia palautettiin valmisteluun.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Katainen ja aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karimäki olivat poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 13.21-13.23.

Jäsen Haapaniemi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 13.28.

Päätös

Aluehallitus päätti palauttaa asian valmisteluun.

Selostus 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti uutena työnantajana palvelutuotantonsa 1.1.2023. Hyvinvointialue muodostui lakiin perustuen kymmenen kaupungin ja kunnan sekä viiden kuntayhtymän (Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Kårkulla samkommun, Eteva kuntayhtymä, Luksian ja Omnian koulutuskuntayhtymät) liikkeenluovutuksesta. Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle suurelta osin entisissä tehtävissään ja työyksiköissään. Hyvinvointialueen eri palvelualueiden organisaatiota on muokattu hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen jälkeen ja muokkauksia on edelleen tarpeen tehdä. Perhe- ja vammaispalvelujen palvelualue aloitti toimintansa 1.1.2026. Opiskeluhuolto ja mielenterveyspalvelut -palvelulinja toimii osana perhe- ja vammaispalvelujen organisaatiota. 

Vuoden 2026 aikana on noussut tarve opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen palvelulinjan arviointiin. Uudelleenarvioinnin osana on tehty laajaa nykytilan kartoitusta. Johtamisrakenteisiin ja organisoitumiseen liittyvät muutostarpeet ovat nousseet esiin sekä keskusteluissa henkilöstön että koulutuksen järjestäjien edustajien kanssa. Nykyistä moniportaista ammattiryhmäkohtaista johtamisrakennetta pidetään käytännössä raskaana ja arjen toimintaa hankaloittavana ja hidastavana rakenteena.   

Tavoitteena on rakentaa nykyistä selkeämpi ja moniammatillisempi organisaatio, jossa esihenkilötyö on lähempänä henkilöstön ja oppilaitosten arkea. Samalla tulee mahdolliseksi vahvistaa alueellista tuntemusta, yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa sekä henkilöstön mahdollisuuksia keskittyä perustehtäväänsä. Uudella suunnitteilla olevalla johtamisrakenteella tavoitellaan opiskeluhuollon moniammatillisen kokonaisjohtamisen vahvistamista, johtamisvastuiden selkeyttämistä sekä esihenkilötyön tuomista lähemmäs oppilaitosten arkea.  

Suunnitelmana on muodostaa alueellinen moniammatillinen tiimirakenne, jossa professiokohtaista tukea kaikille ammattilaisille on saatavilla matriisissa toimivilta asiantuntijoilta. Myös lasten mielenterveyspalveluiden johtamisrakennetta uudistettaisiin tiiviksi osaksi samaa kokonaisuutta, jotta asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sujuvoituisi entisestään. Organisatorisella muutoksella saataisiin aikaan myös resurssien joustavampaa käyttöä, mikä niin ikään lisäisi asiakkaan pääsyä nopeammin palvelujen pariin. 

Opiskeluhuollon ja mielenterveyspalveluiden henkilöstö siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen vuonna 2023 vanhoilla työsopimuksillaan, minkä vuoksi silloin siirtyneen henkilöstön työssäkäyntialueeksi on usein merkitty yksittäinen koulu tai kunta. Palvelu- ja asiakastarpeiden muuttuessa, toiminnan kasvaessa ja kehittyessä sekä kuntien ja koulutuksen järjestäjien oppilaitos- ja palveluverkkojen muuttuessa on toiminnallisista syistä tarpeellista, että jokaisen työssäkäyntialue on hyvinvointialuetasoinen. Niillä työntekijöillä/viranhaltijoilla, jotka ovat aloittaneet työskentelyn LUVN:lla vuoden 2023 jälkeen, työntekoalue kattaa jo koko LUVN-alueen. Näin ollen muutoksella yhtenäistettäisiin koko henkilöstön työntekoalue. Suunnitteilla oleva työntekoalueen muutos koskee vain noin puolta opiskeluhuollon ja lasten mielenterveyspalvelujen henkilöstöstä. Muutoksesta huolimatta jatkossakin henkilöstön toiveet, osaaminen ja sen kehittyminen sekä kiinnittyminen tiettyyn työyksikköön huomioidaan työntekopaikkaa suunniteltaessa lukuvuodelle 2027–2028 ja siitä eteenpäin. Esitettävän muutoksen voimaanastumishetkellä ei ole näköpiirissä laajamittaista opiskeluhuollon ja mielenterveyspalvelujen henkilöstön sijoittamista eri toimipisteisiin kuin missä he tällä hetkellä työskentelevät.   

Yhteistoimintaneuvottelujen perusteena ovat tuotannolliset ja toiminnan uudelleenorganisointiin liittyvät perusteet. Työntekoalueen muutos koskee noin 220 palvelussuhteessa olevaa ja esihenkilörakenteen muutos noin 30 esihenkilöä. Muutoksen perusteena ei ole taloudellisten säästöjen saavuttaminen, vaan toiminnan organisointi tarkoituksenmukaiseksi ja asiakaslähtöisemmäksi.  

Toiminnalliset muutokset pyritään toteuttamaan siten, että irtisanomisia ei lähtökohtaisesti tulisi, vaan kaikille neuvottelujen piirissä oleville löytyisi neuvottelujen aikana täsmentyvässä uudessa organisaatiossa edelleen työtehtävä. Tehtävänkuva, palkka, työntekoalue tai muut palvelussuhteen ehdot saattavat muuttua. Irtisanomisia voisi aiheutua toiminnan ja työntekopaikkojen muutoksiin ja uudelleenjärjestelyihin liittyen siinä tilanteessa, jos työntekijä/viranhaltija kieltäytyisi mahdollisista tarjotuista muutoksista työtehtävässä tai työntekoalueessa.  

Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.  

Toimivalta

Hallintosäännön § 42 mukaan aluehallituksen tehtävänä on mm. vastata hyvinvointialueen hallinnosta ja taloudenhoidosta, edustaa hyvinvointialuetta työnantajana, vastata hyvinvointialueen henkilöstöpolitiikasta sekä vastata hyvinvointialueen toiminnan yhteensovittamisesta. Edelleen hallintosäännön § 133 mukaan on aluehallituksen tehtävänä päättää henkilöstön taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista sekä lomauttamismenettelyn periaatteista, menettelyn aloittamisesta ja menettelyä koskevasta päätöksenteosta. Edellä mainitut säännökset huomioiden on aluehallituksen tehtävänä päättää päätösosassa mainittujen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Täytäntöönpano

Päätöshistoria