Aluehallitus
Pöytäkirja 12.09.2022/Pykälä 108

240/00.02.00/2022

Aluehallitus 12.09.2022 § 108

§ 108

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

Käsittely 

Päätös

Selostus Hallintosäännön 26 § mukaan valtuustoaloitteeseen, jolla ei ole talousarviovaikutuksia ja jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, tulee aluehallituksen esitellä vastaus aluevaltuuston käsiteltäväksi ensi tilassa, viimeistään puolen vuoden kuluessa sen jättämisestä.

Nyt käsiteltävänä olevat valtuustoaloitteet on jätetty aluevaltuuston kokouksissa 7.3.2022, 29.3.2022 ja 19.4.2022.

Koontivastaus valtuustoaloitteisiin

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukaiset palvelut 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvio on määrä hyväksyä aluevaltuuston kokouksessa joulukuussa 2022. Hyvinvointialueen strategia on määrä hyväksyä aluevaltuuston kokouksessa lokakuussa, jonka jälkeen palveluihin liittyviä linjauksia tuodaan päätöksentekoon vaiheistetusti valmistelun edetessä.

Valtuustoaloitetta voidaan jatkokäsitellä sen jälkeen, kun palveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueelle ja päätöksenteossa tehdään tarkempia linjauksia hyvinvointialueen palveluiden tuottamisesta.

Valtuustoaloitteiden koontivastauksessa on tämän vuoksi huomioitu tämänhetkinen valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa ja valmisteluorganisaatiossa. Valtuustoaloitteet kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina.

Kooste koontivastauksen kohteena olevista valtuustoaloitteista

1. Valtuustoaloite: Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelun toteuttaminen jokaisen kunnan alueella

Peppi Seppälä ja 47 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 7.3.2022 kokouksessa valtuustonaloitteen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen toteuttamisesta jokaisen kunnan alueella.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ryhtyy tarjoamaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita jokaisen kuntansa alueella.

Valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa

Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut tarjotaan ensisijaisesti opiskeluhuollon toimesta. Kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa toimii nimetyt terveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit.

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Lisäksi laki määrittää, että terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.

Kunnat ovat osallistuneet valtakunnalliseen Terapiat etulinjaan -toimintamalliin. Toimintamalli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sote-uudistuksen tukea ja se mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla. Terapiat etulinjaan -toimintamallissa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä ja asiakas löytää helposti ammattilaisen tarjoaman avun luokse. Länsi-Uudenmaan alueella toimintamallin kautta tulleita menetelmiä (mm. ahdistuksen hallintaan ja masennusoireilun ehkäisemiseen) on koulutettu laajalti ja koulutukset jatkuvat edelleen. Menetelmien lisäksi toimintamalli tähtää sujuvaan hoidon porrastukseen ja yhtenäisiin hoito-/palvelupolkuihin. Toimintamalli tuottaa valtakunnallisen digitaalisen avuntarpeen arviointivälineen, interventionavigaattorin, joka vakioi ja yhdenmukaistaa oikean avun piiriin ohjaamista. Lisäksi toimintamallin kautta rakentuu monipuolisia eri ikäryhmille kohdennettuja digipalveluita kuten ohjattu omahoito, nettiterapia sekä erilaiset oma-apuohjelmat osana mielenterveystalon sisältöjä.

Aikuisten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoitoa kehitetään valtakunnallisen Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukaiseksi. Terapiat etulinjaan -toimintamallin avulla pystytään järjestämään ensilinjan perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja strukturoituun ja yhdenmukaisesti niin, että hoidontarpeen arviointi ja sen jälkeen tarjottava asiakkaan tarpeen mukainen hoito toteutuvat sujuvasti, vaikuttavasti ja yhdenvertaisesti riippumatta asiakkaan kotikunnasta.

2. Valtuustoaloite: Avoimen dialogin hoitomallin mukainen mielenterveyspalvelu

Tiina Ahlfors ja 24 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 7.3.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen avoimen dialogin hoitomallin mukaisesta mielenterveyspalvelusta.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue selvittää avoimen dialogin mallin hyödyntämistä mielenterveyspalveluissa.

Valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa

Dialogisuus asiakkaan hoidossa on tällä hetkellä keskeinen elementti alueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa on edistetty Terapiat etulinjaan -toimintamallia, joka perustuu hyvin pitkälle samaan ajatukseen nopeasta, kynnyksettömästä, oikein kohdennetusta ja vaikuttavasta hoidosta kuin avoimen dialogin hoitomalli.

Myös jatkossa on toimittava niin, että ei rakenneta tarpeettomia lähete- tai diagnoosikriteereitä ja huolehditaan, että asukkaat ovat tasavertaisessa asemassa. Tämä on myös avoimen dialogin mallin periaatteiden mukaista.

3. Valtuustoaloite: Seniorineuvolapalvelun käynnistäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Markus Myllyniemi ja Anu Rasinsalo sekä 23 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 29.3.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen seniorineuvolapalvelun käynnistämiseksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella käynnistetään valmistelut seniorineuvolamallin käyttöönottamiseksi eri puolilla hyvinvointialuettamme. Lisäksi valtuustoaloitteessa esitetään, että hyvinvointialue toimisi yhteistyössä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta nykyisin seniorineuvontapalveluiden yhteydessä tarjottavia palveluita voitaisiin tulevaisuudessa tarjota seniorineuvolapalvelun yhteydessä.

Valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa

Aloitteessa kuvatut palvelut toteutuvat tälläkin hetkellä kunnissa seniorineuvonnan ja terveysasemien yhteistyönä. Ikääntyneet saavat alueen ikääntyneiden neuvontapisteissä ja osin terveysasemilla laaja-alaista ohjausta esimerkiksi terveyden- ja hyvinvoinnin tukemisesta (mm. ravitsemuksesta, liikuntamahdollisuuksista, alueella toimivista kolmannen sektorin erilaisista tuki- ja virikeryhmistä), asumisen kysymyksistä, yksityisten tarjoamista palveluista, sosiaalietuuksista ja vanhusten palveluista. Merkittävä osa matalan kynnyksen yhteydenotoista tapahtuu puhelimitse. Kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja muiden päätöksenvaraisen palvelun palvelutarpeenarviointi tehdään ikääntyneen kotona, jossa hänen elinympäristönsä vaikutukset toimintakykyyn pystytään huomioimaan. Suurin osa ikääntyneistä (n. 60 % 60-vuotiaista ja 80 % 80-vuotiaista) sairastaa jotakin pitkäaikaissairautta ja täten heillä on jo pitkäaikainen ja säännöllinen hoitokontakti terveysasemalle. Aloitteessa kuvattuja toimenpiteitä tehdään jo kaikilla Länsi-Uudenmaan terveysasemilla; aloitteen mukaan seniorineuvola vastaisi samaan palvelutarpeeseen kuin terveysasemat nykyään.  Osana hyvinvointialueen palveluorganisaation valmistelua ja Tulevaisuuden sote-keskus hanketta on käynnistetty palvelujen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen.

4. Valtuustoaloite: Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille nuorille

Anita Westerholm ja 41 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 29.3.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen "Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille nuorille".

Valtuustoaloitteessa esitetään:

- Että varataan budjettivarat niin että maksuton ehkäisy on saatavilla kaikille alle 25-vuotiaille Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

- Että nuorten mahdollisuus keskustella ehkäisystä ja seksuaaliterveydestä kouluterveydenhuollon tai muun ennaltaehkäisevän terveydenhuollon henkilöstön kanssa varmistetaan.

Valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa

Ehkäisyneuvolan palvelut vaihtelevat Länsi-Uudenmaan kunnissa. Espoo, Inkoo, Raasepori, Siuntio, Hanko sekä Kauniainen tarjoaa maksutonta ehkäisyä joko kaikille alle 25-vuotiaille tai kaikille alle 20-vuotiaille. Muissa kunnissa maksutonta ehkäisyä ei ole ollut käytössä.

Vuonna 2022 aloitetaan alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilu Länsi-Uudenmaan alueella Hangossa, Karkkilassa, Kirkkonummella, Lohjalla sekä Vihdissä. Kokeilu on v. 2022-23 valtion rahoittama. Kokeilun tarkoituksena on järjestää sujuvat ja yhdenmukaiset sekä helposti saavutettavat ehkäisypalvelut, jotka sisältävät raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen. Kokeilu toteutetaan 1.9.2022-31.8.2023. Yhdenmukaisuutta palveluissa Länsi-Uudenmaan alueella lisätään kokeilun aikana yhteisellä maksuttoman ehkäisyn toteuttamisen toimintamallilla sekä käyntien yhtenäistämisellä. Kokeilun jälkeen loppuvuonna 2023 tehdään arvio kokeilusta ja tämän perusteella tehdään suunnitelma kokeilun myötä syntyneen toimintamallin laventamisesta koko Länsi-Uudenmaan alueelle. 

Kokeilussa mukana olevissa kunnissa alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn palveluita tarjoavat: Ehkäisyneuvola, Nuortenneuvonta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvola sekä terveysasemat. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta kokeilun aikana mm. nuorten seksuaalisuuteen sekä ehkäisyn aloitukseen/toteutukseen liittyen. 

5. Valtuustoaloite: Neurokirjostrategian laatiminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Noora Koponen ja 27 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 29.3.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen neurokirjostrategian laatimiseksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ryhtyy toimenpiteisiin neurokirjostrategian valmistelemiseksi.

Valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa

Osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden valmistelukokonaisuutta on perustettu kuntien edustajista koostuva lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjua kehittävä työryhmä. Työryhmässä on edustajia laajalti eri kunnista ja palveluista. Tämä ryhmä on aloittanut toimintansa alkuvuonna 2021 ja ensimmäisenä painopisteenä on ollut neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolun kuvaaminen. Tätä työtä jatketaan ja tavoitteena on jalkauttaa tulevalle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle sujuvat ja yhteensovitetut palvelut, jotta neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään saadaan tuettua oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Yhteistyötä tehdään myös erikoissairaanhoidon kanssa, jotta hoidon porrastus toteutuu sujuvasti ja perustason palveluissa taataan osaaminen mm. koulutuksen ja konsultaatiokäytänteiden kautta.

6. Valtuustoaloite: Palveluiden yksikkökustannukset avattava

Henrik Vuornos ja 29 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 29.3.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen "Palveluiden yksikkökustannukset avattava".

Valtuustoaloitteessa esitetään, että hyvinvointialueen talousarviomenettelyssä otetaan käyttöön palvelutuotteiden kustannusten vertailun mahdollistavat menettelyt sekä julkisen että ulkoistetun palvelutuotannon osalta heti ensimmäisestä talousarviosta lähtien.

Tämänhetkinen valmistelutilanne hyvinvointialueella

Toimiva ja systemaattinen palveluiden järjestämisen johtaminen edellyttää laaja-alaista tietopohjaa hyvinvointialueen palvelutuotannosta.

Hyvinvointialueen palveluiden tuotteistamisen suunnittelutyö on määrä käynnistää kuluvan vuoden aikana siten, että varsinainen tuotteistus voidaan aloittaa vuonna 2023.

Palveluiden tuotteistamisen kautta tuotetaan tietoa mm. palvelutuotannon yksikkökustannuksista, kustannusrakenteesta ja palvelutuotannon volyymista. Tätä tietoa hyödynnetään palveluiden järjestämisen johtamisessa esimerkiksi tuotantopäätöksissä ja toiminnan ja talouden seurannassa. Muun muassa omien tuotantoyksiköiden välinen kustannusvertailu ja oman tuotannon kustannustason vertailu markkinoilta hankittuihin palveluihin ovat oleellisessa osassa palveluiden järjestämisen suunnittelua.

Vuoden 2023 talousarviossa tullaan määrittelemään tuotannon laajuus ja sen edellyttämät määrärahat ja syntyvät tulot sekä suoritemäärät keskeisimpien palvelutuotteiden osalta. Mahdollisuuksien mukaan suoritemäärät erotellaan oman tuotannon ja ostopalveluiden välillä. Tämä palvelee alkuvaiheessa strategisen tason tilannekuvan muodostamista hyvinvointialueelle siirtyvästä tuotannosta.

Hyvinvointialueen haastava taloudellinen tilanne ja siihen liittyvä voimakas tarve allokoida resursseja tehokkaasti edellyttävät hyvää tietopohjaa päätöksenteon tueksi jo hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen alkuvaiheessa. Siten toiminnan ja talouden tietopohjan kehittämistä tullaan viemään eteenpäin nopeasti, kun siirtymävaiheen perustoiminnot on saatu varmistettua. Muun muassa tuotantotapojen tarkat vertailulaskelmat (esim. make-or-buy analyysit) toteutetaan tämän perusteella alkuvaiheessa pistemäisillä laskennoilla.

Hyvinvointialueen organisaatiosuunnittelussa on pyritty varmistamaan sekä tiedolla johtamisen kehittämisen että tehokkaan toimeenpanon edellytykset. Tiedolla johtamisen kehittämisessä tavoitteena on omaksua alueen kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten toimijoiden parhaita käytäntöjä ja tuoda ne osaksi hyvinvointialuetasoisia ratkaisuja.

7. Valtuustoaloite: Sujuva yhteistyö kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon välillä

Johanna Karimäki ja 21 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 29.3.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen sujuvasta yhteistyöstä kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon välillä.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että hyvinvointialueella pilotoidaan, kehitetään ja otetaan käyttöön parhaita käytänteitä yhteistoimintamalleiksi kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon välillä.

Valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa

Valtuustoaloitteessa todetaan koronapandemian vaikuttaneen monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen. Lasten ja nuorten tulisi saada apua ja tukea varhaisessa vaiheessa, omassa kasvu- ja kehitysympäristössään eli koulussa tai oppilaitoksessa.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko koulu- tai oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen on osa oppilaitoksen arkea ja perustoimintaa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen osallistuvat kaikki oppilaitosyhteisössä työskentelevät aikuiset. Yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämistapaan tai sisältöön sote-uudistus ei tuo muutoksia.

Oppilailla ja opiskelijoilla on lisäksi oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, johon sisältyvät sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Siihen kuuluu myös monialainen asiantuntijaryhmä, joka voidaan koota tapauskohtaisesti oppilaan tueksi. Opiskeluhuoltopalvelut ovat lakisääteisiä esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiossa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut kootaan yhden järjestäjän vastuulle, ja palveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on 1.1.2023 alkaen vastuussa opiskeluhuollon palvelujen järjestämisestä. Kun opiskeluhuollon palvelujen järjestämisvastuu on jatkossa yhdellä taholla, mahdollistuu entistäkin sujuvampi yhteistyö ja palvelujen kehittäminen sekä koulu-/oppilaitostasolla että hyvinvointialueen tasolla. Monitasoista kehittämistyötä tehdään alueen kouluissa.

Valtuustoaloitteessa nostetaan esille, että koululääkäreiden ammattitaitoa ei aina riittävästi hyödynnetä koulupoissaolojen vähentämisessä.

Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa on tälläkin hetkellä käytössä yhteisesti sovittu puuttumismalli koulupoissaoloihin, johon koululääkäri tuo tarvittaessa lääketieteellisen osaamisensa osana moniammatillista arviota. Koululääkäri on matalalla kynnyksellä muun opiskeluhuollon konsultoitavissa. Koulupoissaoloihin liittyen tehdään myös kansallisesti ohjattua kehittämistyötä. Moniammatillinen yhteistyö on tässä keskiössä.

8. Valtuustoaloite: Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja potilasasiamiesten ja vammaisasiamiesten selvitykset Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tiedoksi

Arja Juvonen ja 16 muuta valtuutettua ovat jättäneet aluevaltuuston 19.4.2022 kokouksessa valtuustoaloitteen "Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja potilasasiamiesten ja vammaisasiamiesten selvitykset Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tiedoksi".

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Länsi-Uudenmaan alueen kuntien sosiaali- ja potilasasiamiesten ja vammaisasiamiesten antamat vuosittaiset selvitykset tuodaan jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tiedoksi. Vastaanottajana voi olla aluehallitus/aluevaltuusto tai/ja lautakunta.

Valmistelutilanne hyvinvointialueen kunnissa

Kuntien sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle ja he jatkavat siten työtään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Sosiaali- ja potilasasiamiesten antamat vuosittaiset selvitykset tuodaan jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittisille päätöksentekijöille tiedoksi. Myös vammaisasiamiehen selvitykset tuodaan jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen poliittisille päätöksentekijöille tiedoksi.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Päätöshistoria