Aluehallitus
Pöytäkirja 29.05.2023/Pykälä 83

2551/02.00.00/2023

Aluehallitus 29.05.2023 § 83

§ 83

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

Käsittely 

Käsittelyn aikana jäsen Sahiluoma ehdotti, että asia palautetaan valmisteluun. Jäsen Rehn-Kivi kannatti jäsen Sahiluoman palautusehdotusta.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsen Sahiluoman palautusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluehallitus hyväksyi jäsen Sahiluoman palautusehdotuksen yksimielisesti.

Varajäsen Ekholm palasi kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 12.11.

Päätös

Selostus 

 Suunnittelukehyksen laadinnan tausta

Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Siten taloussuunnitelman 2024-2026 tulee olla tasapainossa 2026 vuoden loppuun mennessä.

Hallintosäännön 147 §:n mukaan aluehallitus hyväksyy suunnittelukehykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimista varten.

Suunnittelukehyksen tehtävänä on linjata taloudelliset reunaehdot hyvinvointialueen taloussuunnitelman laadinnalle. Suunnittelukehyksellä varmistetaan, että hyvinvointialueen talouden tavoitteet ja hyvinvointialuelain mukaiset talouden tasapainovaatimukset tulevat täytetyksi. Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys valmistellaan aluehallituksen antaman suunnittelukehyksen perusteella.

Taloudelliset lähtökohdat taloussuunnitelman 2024-2026

suunnittelukehykselle

Hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvio on laadittu 71 milj. euroa alijäämäisenä. Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti taseeseen kertyvä alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta, eli vuoden 2026 loppuun mennessä.

Alijäämän syntyyn on vaikuttanut erityisesti se, että hyvinvointialueen laskennallinen rahoitusmalli ei huomioi täysimääräisesti kunnilta hyvinvointialueelle siirtyneitä reaalikustannuksia. Hyvinvointialueen oman taloussuunnittelun perusteella rahoitusmalliin sisältyvät laskennalliset jälkikäteen tehtävät korjauserät parantavat tilannetta mutta eivät riittävästi. Tämän perusteella vuoden 2023 alijäämän kattaminen tulee edellyttämään hyvinvointialueen talouden tasapainottamista, jotta rahoituksen ja palvelutuotannon reaalikustannusten välinen tasoero saadaan katettua. 

Alijäämän kattaminen vuosina 2023-2026 edellyttää hyvinvointialueelta merkittävää menojen kasvun hidastamista. Hyvinvointialueen talousennusteen perusteella menojen enimmäiskasvun tulee asettua noin 2,5-3,8 prosenttia vuodessa, kun palvelutarpeen kasvuun ja kustannustason nousuun pohjautuva luonnollinen menojen kasvupaine (nk. perusura) on 5-6 prosenttia vuodessa. Tästä kustannustasonmuutoksen vaikutus on noin 4 prosenttiyksikköä. 

HUS:n kehysosuuden kasvuksi on huomioitu HUS:n kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella 6,6 prosenttia, joka ylittää merkittävästi hyvinvointialueen oman tuotannon menojen kasvurajoitteen. Koska HUS:n menojen kasvu näyttäytyy hyvinvointialueen oman taloussuunnitelman mukaista menorajoitetta korkeampana, johtaa tämä vuonna 2024 25 milj. euroa alijäämän syntymiseen. Alijäämään syntymistä ei pystytä ehkäisemään hyvinvointialueen oman tuotannon lisäsopeutusten kautta sillä sopeutukset tässä laajuudessa vaarantaisivat rahoituslain 11 §:n mainittujen perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Edellisen perusteella HUS:n menojen kasvua täytyy tilapäisesti rahoittaa joko rahoituslain 11 §:n mukaisella lisärahoituksella, tai kirjaamalla ennakoidun alijäämään hyvinvointialueen taseeseen, jolloin arviointimenettelyn kriteeristö joiltakin osin täyttyy, tai sopimalla syksyn aikana HUS:n ja muiden HUS:n omistajien kanssa lisäsopeutusten sisällyttämisestä HUS:n vuoden 2024 talousarvioon HUS:n raamista poikkeavalla tavalla. Arviointimenettelyn kriteeristö täyttyminen voisi johtaa valtion arviointimenettelyn käynnistymiseen, jossa arvioitaisiin hyvinvointialueen kykyä selviytyä sille laissa säädetyistä palvelutehtävistä.

Talouden tasapainottaminen hyvinvointialueen oman tuotannon osalta

Talouden saattaminen tasapainoiseksi hallitusti edellyttää toimenpiteiden asettamista siten, että alijäämät tulevat katetuksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Riittävien taloudellisten vaikutusten aikaansaaminen edellyttää, että toimenpiteitä pyritään ajoittamaan mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen, jotta niiden taloutta elvyttävä vaikutus ehtii kumuloitumaan riittävällä tavalla suunnitelmakauden loppuun mennessä.

Hyvinvointialueen omasta tasapainotusstrategiasta poiketen vuonna 2024 ei saavutettaisi ylijäämäistä tulosta HUS:n raamista johtuen. HUS:n raamin perusteella alijäämää on syntymässä 24 milj. euroa, jonka kattaminen tulee suunnitella edellä mainitulla tavalla.

Hyvinvointialueen oman tuotannon toimintakatteen kasvu HUS:n synnyttämä alijäämä huomioiden on esitetty alla. Tämän perustella hyvinvointialueen omassa tuotannossa toimintakatteen vuotuisen kasvun tulee rajoittua 2,5-3,8 prosenttiin. Siten perusuraan nähden taloutta tulee sopeuttaa vuonna 2024 42 milj. euroa, vuonna 2025 20 milj. euroa ja vuonna 2026 17 milj. euroa.

Vuosi Toimintakatteen kasvu% Toimintakate (1 000 €)

2024 2,50 %  -1 777 561

2025 3,46 %  -1 839 114

2026 3,82 %  -1 909 445

Sopeutustarpeen ollessa merkittävä esitetään sopeutusten tekemistä vaiheistetusti siten, että tänä vuonna toteutetaan tuotannon järkeistyksiä kevyempinä ensivaiheen toimenpiteinä. Toisessa vaiheessa strategisen tason tasapainotuksia käsitellään palvelustrategian vahvistamisen yhteydessä. Kolmannessa vaiheessa tasapainotuksia voidaan täsmentää vuosittaisissa talousarviovalmisteluissa, jos esimerkiksi rationalisoinnit tai palvelustrategian tuotantolinjaukset eivät sisällöllisesti riitä kattamaan koko sopeutustarvetta.

Ensimmäisen vaiheen rationalisoinnit

Talouden tasapainottamistarpeen kohtuullistamiseksi on tärkeää, että kustannuskasvua rajoittavia toimenpiteitä saadaan käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuus mahdollisimman pitkällä ajalla, ja siten kohtuullistetaan tarvittavien tasapainotustoimenpiteiden kokonaismäärää.

Palveluiden siirryttyä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle 1.1.2023 on jo nopeasti löydetty ei-strategisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi yleiset toiminnan järkeistykset ja harmonisoinnit, sekä mittakaavaetujen hyödyntäminen. Lisäksi on tunnistettu useita tarkempaa selvitystä vaativia toimenpiteitä, joilla on merkittävää potentiaalia esimerkiksi monituottajamalliin pohjautuvien ratkaisujen myötä.

Liitteenä on esitetty selvitys hyvinvointialueen toiminnan käynnistysvaiheen tehostamistoimista sekä talouden tasapainotusohjelman laatimista tukevista jatkoselvityskohteista.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Päätöshistoria