Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta
Pöytäkirja 07.03.2024/Pykälä 17

242/02.05.02/2022

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta 07.03.2024 § 17

§ 17

Päätösehdotus Konsernipalvelujen johtaja Syrjänen Markus

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt hyvinvointialuelain (611/2021) mukaisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole ilmoitettu, mihin päätökseen oikaisuvaatimuksen tekijä hakee muutosta, mutta hyvinvointialue on tulkinnut päätöksen koskevan tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan 14.12.2023 § 64 päätöstä yleisavustuksina ja jaettavien järjestöavustusten myöntämisestä.

Hyvinvointialuelain 139 §:n 1 momentin mukaan aluehallituksen alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan aluehallituksen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimuksen saa lain hyvinvointialueesta 142 §:n 1 momentin mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä hyvinvointialueen jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä hyvinvointialuelain 143 §:n mukaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on saapunut 13.2.2024 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamoon.

Oikaisuvaatimus on saapunut säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimuksen on tehnyt hyvinvointialueen jäsen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset ja perusteet

------------- (oikaisuvaatimuksen tekijä) on vaatinut, että päätös ratkaistaan uudelleen oikaisussa esitetyllä avustusten jakotavalla tai toissijaisesti että tulevaisuus- ja kehittämislautakunta myöntää jakamatta jääneen 850 euroa Hiiden Alueen Klubitalot ry:lle. Perusteluna oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt muille järjestöille ja mielenterveysjärjestöille myönnetyt avustukset sekä järjestöjen tasapuolisen kohtelun. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan myönnetyt avustukset kohdistuvat pääosin Espooseen ja ruotsinkielisiin yhteisöihin.

Hyvinvointialueen kanta oikaisuvaatimukseen

Kunnat ovat aiemmin voineet jakaa alueensa terveyttä ja hyvinvointia edistäville järjestöille avustuksia laajempaa harkintaa käyttäen. Järjestämislain 7 §:n (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021) mukaan hyvinvointialueen tulee tehdä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Lisäksi hyvinvointialueen on edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Hiiden Alueen Klubitalot ry haki 50 000 euron yleisavustusta hyvinvointialueen sähköiseen hakujärjestelmään toimittamalla avustushakemuksella mielenterveysongelmista kärsivien etupäässä työikäisten Lohjalla asuvien henkilöiden päivätoimintaan sekä arjen tukeen. Haettava avustus ilmoitettiin käytettävän matalan kynnyksen jäsentalon toimintaan: vuokraan (37 000 euroa), toiminnan kuluihin ja kohderyhmälle tarjottavaan virkistystoimintaan.

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta päätti 14.12.2023 § 64 myöntää järjestölle 3000 euron yleisavustuksen vahvistamiensa myöntämisperiaatteiden sekä käyttöönotetun pisteytysjärjestelmän mukaisesti. Järjestön hakemuksen saatua 19 pistettä se sisältyi avustettavaan kokonaisuuteen, johon sisältyivät vähintään 19 pistettä ja enintään 21 pistettä saaneet hakemukset. Myöntämisperiaatteet eivät ole tarkastelleet järjestöjen toiminnan laajuutta, eivätkä järjestöjen jäsenmäärä tai sijainti ole toimineet myöntämisperusteena.

Hyvinvointialueen perustehtävän mukaisesti sen on suhteutettava toimintaansa väestöpohjaansa ja näin ollen järjestöjen palveluita tulee tukea alueella sekä ruotsinkieliselle että muun kieliselle väestölle. Hyvinvointialueen väestöpohjasta puolet keskittyy Espooseen ja suuri osa avustusta hakeneista järjestöistä toimii Espoossa, jolloin väestöpohjaan suhteuttaen, on tämä näkynyt myös alueelle myönnettyjen avustusten määrässä.

Avustushakemuksen perusteella on arvioitu, miten järjestön toiminta tukee hyvinvointialueen perustehtävää sekä palvelustrategian toteutumista, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, huomioiden palvelujen kanssa tehtävä yhteistyö sekä hyvinvointialueen kehittämistoiminta.

Mielenterveys- ja päihdeasioita koskeva lainsäädäntö on uudistunut 1.1.2023. Mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään nykyään ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä hoitoketjujen rakentaminen perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon mukaan lukien. Erityisen tuen järjestämisessä mielenterveys- ja päihdeasiakastarpeisiin tulee huomioida myös muuttunut lainsäädäntö. Hyvinvointialue määrittää millä tavoin se järjestää kyseessä olevat palvelut (Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta 1280/2022 § 14).

Avustushakuoppaassa on kuvattu, ettei hyvinvointialue avusta toimintaa, joka on päällekkäistä hyvinvointialueen toiminnan kanssa tai kuuluu lakisääteisesti sen järjestämisvastuulle. Järjestö ei hakemuksessaan kuvaa tekevänsä sellaista yhteistyötä hyvinvointialueen lakisääteisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa, johon avustus tulisi täysimääräisesti kohdentaa.

Lopuksi

Hyvinvointialueen aluevaltuusto on 12.12.2023 § 70 päättänyt talousarviosta vuodelle 2024. Talousarviossa järjestöavustuksiin varattua määrärahaa on leikattu osana talouden sopeuttamisen lisätoimenpiteitä. Järjestön aiemmin saaman avustuksen määrän ei voida katsoa luovan sille pysyvää oikeutta tiettyyn määrärahaan avustuksia jaettaessa. Järjestö ei hakemuksessaan kuvaa tekevänsä sellaista yhteistyötä hyvinvointialueen lakisääteisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa, johon avustus tulisi täysimääräisesti kohdentaa. Hyvinvointialue on avustuksia myöntäessään noudattanut päätettyjä myöntämisperiaatteita, toiminut tasapuolisesti ja käyttänyt harkintaansa talousarviossa päätettyjen määrärahojen puitteissa.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa päätöstä olisi syytä muuttaa tai kumota. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Täytäntöönpano

Päätöshistoria