RSS-linkki
Kokousasiat:https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://luhva-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Aluevaltuusto
Pöytäkirja 12.12.2023/Pykälä 70
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
2551/02.00.00/2023
Aluevaltuusto 12.12.2023 § 70
§ 70
Vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman hyväksyminen
Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi): |
Rajahalme Ville |
Moisala Jarno |
Päätösehdotus
Aluevaltuusto päättää
1. hyväksyä liitteenä olevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 liitteineen ja
2. merkitä tiedoksi liitteenä olevan taloussuunnitteluneuvottelujen yhteenvetopöytäkirjan 4.12.2023.
Käsittely
Käsittelyn aikana puheenjohtaja ehdotti, että käsittelyn selkeyttämiseksi 70 § vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman hyväksyminen, 71 § vuosien 2025-2028 investointisuunnitelman hyväksyminen, 72 § sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen päivittäminen 1.1.2024 alkaen sekä 73 § pelastuslaitoksen valvonta- ja palvelumaksujen päivittäminen 1.1.2024 alkaen käsitellään ja keskustellaan yhtenä kokonaisuutena talousarviopykälän aikana. Muihin pykäliin kirjataan erikseen, että niitä koskeva keskustelu on käyty osana talousarviopykälää. Mahdolliset muutosehdotukset käsitellään kuitenkin kunkin pykälän yhteydessä.
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Käsittelyn aikana 3. varapuheenjohtaja Katainen teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Järvenpää kannatti:
"Aluevaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2024 talousarvion taloussuunnitteluneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että talousarvion menoja vähennetään vielä kohdentumattomasti 4 miljoonalla eurolla niin, että vuoden 2024 tulos muodostuu positiiviseksi. Tarvittava menovähennysten tai tulolisäysten kohdennus valmistellaan valtuuston käsiteltäväksi ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä taloudellisen tilanteen tarkentuessa."
Käsittelyn aikana valtuutettu Laitinen teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Ampuja kannatti:
"Talousarviokirjan sivulle 22 kohtaan 13 "Pidämme toiminnan kustannukset korkeintaan nykytasolla" lisätään kirjaukset:
- Maahanmuuttajille ei tarjota sellaisia maahanmuuttajapalveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä (esimerkiksi laittomasti maassa oleville tarjottuja palveluita, joita laki ei velvoita)
- Hyvinvointialue ei edistä maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä.
- Hyvinvointialue alkaa laskuttamaan myös käyttämättä jätetyistä tulkkauspalveluista.
Talousarviokirjan liitteen toimenpidekorttiin sivulla 19 (A3.4) lisätään kohta:
- Veteraanien harkinnanvaraisiin tukiin käytettävä summa korotetaan yhteensä 300 000 euroon.
Talousarviokirjan liitteen toimenpidekorttiin sivulla 84 (F.7.4.) lisätään kohta:
- Leikataan valtuustoryhmille maksettavasta toimintatuesta pois 30 % vuonna 2024 (säästö 142 200 euroa)."
Käsittelyn aikana 2. varapuheenjohtaja Vuornos teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Vehmanen kannatti:
"Muutetaan talousarviota lisäten 0,3 miljoonaa euroa Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskusten turvaamiseen. Vähennetään 0,3 miljoonaa euroa Hangon vuodeosastopaikkojen lakkauttamisella 1.9 alkaen."
Käsittelyn aikana valtuutettu Räsänen teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Partanen kannatti:
"Muutetaan talousarviota lisäten 0,3 miljoonaa euroa Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskusten turvaamiseen."
Käsittelyn aikana valtuutettu Laiho esitti seuraavan aluehallitukselle osoitettavan toivomuksen, jota valtuutettu Karimäki kannatti:
" Oppilashuolto tekee tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa varmistaen osaltaan yhteisöllisen työn jatkumisen kouluissa, lasten ja nuorten varhaisen tuen saatavuuden, ja moniammatillisen työn jatkuvuuden ja sen kehittämisen."
Käsittelyn aikana 3. varapuheenjohtaja Katainen esitti seuraavan aluehallitukselle osoitettavan toivomuksen, jota valtuutettu Vehmanen kannatti:
"Ikäihmisten päivätoimintaa kehitettäessä selvitetään järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuudet järjestää päivätoimintaa hyvinvointialueen oman toiminnan ohella. Selvitetään mahdollisuus varata järjestöavustuksista tietty osuus niille järjestöille, jotka järjestävät päivätoimintaa. Mahdollistetaan hyvinvointialueen omien tilojen käyttö päivätoimintaa järjestäville tahoille sekä neuvotellaan tarvittaessa toimintaan tarvittavien tilojen käytöstä kuntien kanssa, mikäli hyvinvointialueen omista tiloista ei ole mahdollista osoittaa tarkoituksenmukaisia tiloja."
Käsittelyn aikana valtuutettu Karimäki esitti seuraavan aluehallitukselle osoitettavan toivomuksen, jota valtuutettu Paakkunainen kannatti:
"Valtuusto toivoo, että eläkeläis- ym. järjestöille haetaan uusia toimintatiloja yhteistyössä kuntien ohella seurakuntien kanssa, joilla voi olla toimintaan sopivia tiloja käytettävissä."
Käsittelyn aikana valtuutettu Paakkunainen esitti seuraavan aluehallitukselle osoitettavan toivomuksen, jota valtuutettu Viljanen kannatti:
"Ikääntyneiden palveluja kehitettäessä selvitetään vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamista osaksi ikääntyneiden hoitopolkua koko hyvinvointialueella."
Käsittelyn aikana valtuutettu Mollgren esitti seuraavan aluehallitukselle osoitettavan toivomuksen, jota valtuutettu Noro kannatti:
"Kuten ikääntyneiden palveluissa, myös yhteisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistamme asiakkaiden valinnanvapautta monituottajamallia hyödyntämällä ja kokonaistaloudellisuus huomioiden, sekä arvioimme jatkuvasti ostopalvelujen ja palvelusetelin käyttömahdollisuuksia."
Käsittelyn aikana valtuutettu Alaviiri esitti seuraavan aluehallitukselle osoitettavan toivomuksen, jota 3. varapuheenjohtaja Katainen kannatti:
"Perhepalvelut ovat keskeinen osa yhteiskunnan tukiverkostoa ja niiden toimivuus on tärkeää perheiden hyvinvoinnin ja lasten kasvun kannalta. Hyvinvointialueella on panostettava perhepalveluiden kehittämiseen. Panostaminen varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn auttaa tunnistamaan ongelmia varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan apua ennen kuin tilanteet pahenevat. Tämä vähentää pitkän aikavälin tarvetta intensiivisemmille palveluille. Perheiden tarpeet voivat olla monimutkaisia, ja siksi on tärkeää, että eri ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät, terveydenhuollon ammattilaiset, psykologit ja opettajat, tekevät yhteistyötä. Monialainen lähestymistapa voi tarjota kokonaisvaltaista tukea perheille. Nyt on keskeistä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien palvelujen yhteensovittaminen ja niiden välinen yhteistyö. Tarvitsemme kokonaisnäkemykseen perustuvaa johtamista oikea-aikaisesti ja vanhasta siilojohtamisesta on osattava luopua."
Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi.
Puheenjohtaja ehdotti käsittelyjärjestykseksi, että ensin käsitellään muutosehdotukset ja sen jälkeen toivomukset. Puheenjohtaja ehdotti äänestysjärjestykseksi, että ensin äänestetään 2. varapuheenjohtaja Vuornoksen tekemästä ja valtuutettu Vehmasen kannattamasta muutosehdotuksesta valtuutettu Räsäsen tekemää ja valtuutettu Partasen kannattamaa muutosehdotusta vastaan. Voittanut ehdotus asetetaan aluehallituksen pohjaesitystä vastaan.
Tämän jälkeen äänestetään valtuutettu Laitisen tekemästä ja valtuutettu Ampujan kannattamasta muutosehdotuksesta aluehallituksen pohjaesitystä vastaan ja lopuksi äänestetään 3. varapuheenjohtaja Kataisen tekemästä ja valtuutettu Järvenpään kannattamasta muutosehdotuksesta aluehallituksen pohjaesitystä vastaan.
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Niiden, jotka kannattivat 2. varapuheenjohtaja Vuornoksen tekemää muutosehdotusta, tuli äänestää "JAA". Niiden, jotka kannattivat valtuutettu Räsäsen tekemää muutosehdotusta tuli äänestää "EI". Suoritetussa äänestyksessä 2. varapuheenjohtaja Vuornoksen tekemä muutosehdotus sai 24 JAA-ääntä ja valtuutettu Räsäsen muutosehdotus sai 47 EI-ääntä. Lisäksi tyhjää äänesti seitsemän valtuutettua tai varavaltuutettua.
JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnéll, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Ampuja, Castrén, Haapaniemi, Havu, Hietanen-Tanskanen, Kauma, Knaapi, Laakso, Laiho, Mollgren, Noro, Pelkonen, Piirtola, Rukko, Räf, Thure-Toivanen, Vehmanen, Wejberg sekä varavaltuutetut Elo, Fagerström ja Laakso.
EI-äänen antoivat valtuutetut Ahjoniemi, Aintila, Aittakumpu, Braskén, Cederlöf, Ekholm, Felipe, Frantsi-Lankia, Grönroos, Guzenina, Hiila, Hiilamo, Hukari, af Hällström, Jaatinen, Juvonen, Järvenpää, Kajava, Karimäki, Kivekäs, Kokko, Koponen, Laitinen, Lassus, Marttila, Myllyniemi, Paakkunainen, Partanen, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räsänen, Salovaara, Seppälä, Sistonen, Skaffari, von Smitten, Uotila, Viljanen, Värmälä, Westerholm sekä varavaltuutetut Gran, Harinen, Laaksonen, Nevanlinna, Saari, Savela ja Valle.
Tyhjää äänestivät valtuutetut Alaviiri, Backman, Karjalainen, Kurri, Sahiluoma, Stenvall sekä varavaltuutettu Aitamurto.
Koska valtuutettu Räsäsen muutosehdotus oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että se asetetaan äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitystä vastaan.
Niiden, jotka kannattivat aluehallituksen pohjaesitystä, tuli äänestää "JAA" ja niiden, jotka kannattivat valtuutettu Räsäsen tekemää muutosehdotusta tuli äänestää "EI". Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys sai 31 JAA-ääntä ja valtuutettu Räsäsen tekemä muutosehdotus sai 41 EI-ääntä. Lisäksi tyhjää äänesti kuusi valtuutettua tai varavaltuutettua.
JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnéll, 2. varapuheenjohtaja Vuornos ja valtuutetut Aintila, Alaviiri, Ampuja, Backman, Braskén, Castrén, Ekholm, Haapaniemi, Hietanen-Tanskanen, Karjalainen, Kauma, Knaapi, Laakso, Lassus, Mollgren, Noro, Pelkonen, Piirtola, Räf, Sahiluoma, von Smitten, Stenvall, Thure-Toivanen, Vehmanen, Wejberg, Westerholm sekä varavaltuutetut Elo, Fagerström ja Laaksonen.
EI-äänen antoivat valtuutetut Ahjoniemi, Aittakumpu, Cederlöf, Felipe, Frantsi-Lankia, Grönroos, Guzenina, Hiila, Hiilamo, Hukari, af Hällström, Jaatinen, Juvonen, Järvenpää, Kajava, Karimäki, Kivekäs, Kokko, Koponen, Laiho, Laitinen, Marttila, Myllyniemi, Paakkunainen, Partanen, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räsänen, Salovaara, Seppälä, Sistonen, Skaffari, Uotila, Viljanen, Värmälä sekä varavaltuutetut Gran, Harinen, Nevanlinna, Saari, Savela ja Valle.
Lisäksi tyhjää äänestivät 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Havu, Kurri, Rukko sekä varavaltuutetut Aitamurto ja Laakso.
Koska valtuutettu Räsäsen muutosehdotus oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi muutosehdotuksen.
Tämän jälkeen äänestettiin valtuutettu Laitisen tekemästä ja valtuutettu Ampujan kannattamasta ehdotuksesta aluehallituksen päätösesitystä vastaan. Niiden, jotka kannattivat aluehallituksen pohjaesitystä, tuli äänestää "JAA" ja niiden, jotka kannattivat valtuutettu Laitisen tekemää muutosehdotusta tuli äänestää "EI". Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen päätösesitys sai 71 JAA-ääntä ja valtuutettu Laitisen tekemä muutosehdotus sai 7 EI-ääntä.
JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnéll, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Aintila, Ahjoniemi, Aittakumpu, Alaviiri, Backman, Braskén, Castrén, Cederlöf, Ekholm, Felipe, Frantsi-Lankia, Guzenina, Havu, Haapaniemi, Hiila, Hiilamo, Hietanen-Tanskanen, Hukari, af Hällström, Jaatinen, Järvenpää, Kauma, Karimäki, Karjalainen, Kivekäs, Knaapi, Kokko, Koponen, Kurri, Laakso, Laiho, Lassus, Marttila, Mollgren, Myllyniemi, Noro, Paakkunainen, Partanen, Pelkonen, Piirtola, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Rukko, Räf, Räsänen, Salovaara, Sahiluoma, Seppälä, Sistonen, Skaffari, von Smitten, Stenvall, Thure-Toivanen, Uotila, Vehmanen, Viljanen, Värmälä, Wejberg, Westerholm sekä varavaltuutetut Elo, Fagerström, Gran, Harinen, Laakso, Laaksonen, Nevanlinna, Saari ja Savela.
EI-äänen antoivat valtuutetut Ampuja, Grönroos, Laitinen, Juvonen ja Kajava sekä varavaltuutetut Aitamurto ja Valle.
Koska aluehallituksen päätösesitys oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi päätösesityksen.
Tämän jälkeen äänestettiin 3. varapuheenjohtaja Kataisen tekemästä ja valtuutettu Järvenpään kannattamasta muutosehdotuksesta aluehallituksen päätösesitystä vastaan. Niiden, jotka kannattivat aluehallituksen päätösesitystä, tuli äänestää "JAA" ja niiden, jotka kannattivat 3. varapuheenjohtaja Kataisen tekemää muutosehdotusta tuli äänestää "EI". Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen päätösesitys sai 42 JAA-ääntä ja 3. varapuheenjohtaja Kataisen tekemä muutosehdotus sai 33 EI-ääntä. Lisäksi tyhjää äänesti kolme valtuutettua tai varavaltuutettua.
JAA-äänen antoivat valtuutetut Ahjoniemi, Aintila, Aittakumpu, Backman, Braskén, Cederlöf, Ekholm, Felipe, Frantsi-Lankia, Guzenina, Hiila, Hiilamo, Hukari, af Hällström, Jaatinen, Kajava, Karimäki, Kivekäs, Kokko, Koponen, Lassus, Marttila, Myllyniemi, Paakkunainen, Partanen, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räsänen, Salovaara, Seppälä, Sistonen, Skaffari, von Smitten, Uotila, Viljanen, Värmälä, Westerholm sekä varavaltuutetut Gran, Harinen, Laaksonen, Nevanlinna ja Saari.
EI-äänen antoivat puheenjohtaja Limnéll, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Ampuja, Alaviiri, Castrén, Haapaniemi, Havu, Hietanen-Tanskanen, Juvonen, Järvenpää, Karjalainen, Kauma, Knaapi, Kurri, Laakso, Laiho, Laitinen, Mollgren, Noro, Pelkonen, Piirtola, Rukko, Räf, Sahiluoma, Stenvall, Thure-Toivanen, Vehmanen, Wejberg sekä varavaltuutetut Elo, Fagerström, Laakso ja Valle.
Tyhjää äänestivät valtuutettu Grönroos sekä varavaltuutetut Aitamurto ja Savela.
Koska aluehallituksen päätösesitys oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi päätösesityksen.
Aluevaltuuston päätöksen ilmoittamisen jälkeen puheenjohtaja otti käsiteltäväksi käsittelyn aikana esitetyt toivomukset.
Puheenjohtaja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko 3. varapuheenjohtaja Kataisen ehdottama toivomus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.
Puheenjohtaja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko valtuutettu Karimäen ehdottama toivomus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.
Puheenjohtaja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko valtuutettu Mollgrenin ehdottama toivomus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.
Puheenjohtaja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko valtuutettu ehdottama Paakkunaisen toivomus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.
Puheenjohtaja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko valtuutettu Laihon ehdottama toivomus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.
Puheenjohtaja tiedusteli aluevaltuustolta, voidaanko valtuutettu Alaviirin toivomus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.
Valtuutettu Viljanen saapui kokouksen tämän asian käsittelyn aikana klo 18.13.
Hyvinvointialuejohtaja Svahn poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.23.
Valtuutettu Wickström poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.49.
Tämän asian käsittelyn aikana pidettiin kokoustauko klo 20.29-20.40.
Valtuutettu Knaapi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.59.
Valtuutettu Rukko poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.59.
Päätös
Aluevaltuusto päätti
1. hyväksyä liitteenä olevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 muutettuna siten, että Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskusten turvaamiseen lisätään 0,3 miljoonaa euroa ja
2. merkitä tiedoksi liitteenä olevan taloussuunnitteluneuvottelujen yhteenvetopöytäkirjan 4.12.2023.
Lisäksi aluevaltuusto päätti osoittaa aluehallitukselle seuraavat toivomukset hallintosäännön 25 § mukaisesti:
- "Ikäihmisten päivätoimintaa kehitettäessä selvitetään järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuudet järjestää päivätoimintaa hyvinvointialueen oman toiminnan ohella. Selvitetään mahdollisuus varata järjestöavustuksista tietty osuus niille järjestöille, jotka järjestävät päivätoimintaa. Mahdollistetaan hyvinvointialueen omien tilojen käyttö päivätoimintaa järjestäville tahoille sekä neuvotellaan tarvittaessa toimintaan tarvittavien tilojen käytöstä kuntien kanssa, mikäli hyvinvointialueen omista tiloista ei ole mahdollista osoittaa tarkoituksenmukaisia tiloja."
- "Valtuusto toivoo, että eläkeläis- ym. järjestöille haetaan uusia toimintatiloja yhteistyössä kuntien ohella seurakuntien kanssa, joilla voi olla toimintaan sopivia tiloja käytettävissä."
- "Kuten ikääntyneiden palveluissa, myös yhteisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistamme asiakkaiden valinnanvapautta monituottajamallia hyödyntämällä ja kokonaistaloudellisuus huomioiden, sekä arvioimme jatkuvasti ostopalvelujen ja palvelusetelin käyttömahdollisuuksia."
- "Ikääntyneiden palveluja kehitettäessä selvitetään vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamista osaksi ikääntyneiden hoitopolkua koko hyvinvointialueella."
- "Oppilashuolto tekee tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa varmistaen osaltaan yhteisöllisen työn jatkumisen kouluissa, lasten ja nuorten varhaisen tuen saatavuuden, ja moniammatillisen työn jatkuvuuden ja sen kehittämisen."
ja
- "Perhepalvelut ovat keskeinen osa yhteiskunnan tukiverkostoa ja niiden toimivuus on tärkeää perheiden hyvinvoinnin ja lasten kasvun kannalta. Hyvinvointialueella on panostettava perhepalveluiden kehittämiseen. Panostaminen varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn auttaa tunnistamaan ongelmia varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan apua ennen kuin tilanteet pahenevat. Tämä vähentää pitkän aikavälin tarvetta intensiivisemmille palveluille. Perheiden tarpeet voivat olla monimutkaisia, ja siksi on tärkeää, että eri ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät, terveydenhuollon ammattilaiset, psykologit ja opettajat, tekevät yhteistyötä. Monialainen lähestymistapa voi tarjota kokonaisvaltaista tukea perheille. Nyt on keskeistä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien palvelujen yhteensovittaminen ja niiden välinen yhteistyö. Tarvitsemme kokonaisnäkemykseen perustuvaa johtamista oikea-aikaisesti ja vanhasta siilojohtamisesta on osattava luopua."
Selostus
Liitteet
1 | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2026 |
2 | Talousarvioesityksen liite: Kooste talouden tasapainottamisen toimenpiteistä ja vaikutuksenarvioinneista |
3 | Valtuustoryhmien välisten taloussuunnitteluneuvottelujen yhteenvetopöytäkirja 4.12.2023 |
Oheismateriaali
- | Palvelut ja resurssit -lautakunnan 30.10.2023 § 30 lausunto talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2024-2026 |
- | Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan 31.10.2023 § 47 lausunto talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2024-2026 |
- | Valmius- ja turvallisuuslautakunnan 31.10.2023 § 24 lausunto talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2024-2026 |
- | Nuorisovaltuuston lausunto vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin esitettävistä muutoksista vuodelle 2024 |
- | Vammaisneuvoston lausunto talousarviosta vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmasta 2024-2026 |
- | Vanhusneuvoston lausunto talousarviosta vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2024-2026 |
- | Adressi palvelukeskusten lakkauttamista vastaan EI JULKINEN |
- | Adressi palvelukeskusten lakkauttamista vastaan (julkinen versio, allekirjoitukset piilotettu) |
- | Espoon Sotaveteraanit ry:n kannanotto 30.10.2023 palvelukeskusten lakkauttamista vastaan |
- | Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n, Sahed ry:n, Suomi-Syyria ystävyysseura ry:n ja Esma ry:n 30.10.2023 kannanotto järjestötuen leikkaamista vastaan |
- | HyTe ry:n kirje koskien järjestöyhteistyötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 2024-2026 |
- | Karkkilan kaupunginhallituksen kirjelmä 20.11.2023 § 335 koskien Karkkilan vuodeosaston lakkauttamista |
- | Vastineluonnos Karkkilan kaupunginhallituksen kirjelmään |
- | Länsi-Uudenmaan päihde- ja mielenterveystoimijoiden verkoston järjestöjen kannanotto järjestysavustusten leikkauksista |
- | Svenska pensionärsförbundet Västnylands rf:s skrivelse, 11.10.2023 |
- | Uudenmaan Parkinson yhdistys ry kirje Tapiolan palvelukeskuksen tulevaisuudesta |
- | Valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kansliapäälliköiden kirje 22.11.2023 hyvinvointialueille |
Tiedoksi
|
|
Päätöshistoria
Aluehallitus 04.12.2023 § 199
§ 199
Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi): |
|
Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää
1. hyväksyä liitteenä olevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 liitteineen ja
2. merkitä tiedoksi liitteenä olevan taloussuunnitteluneuvottelujen yhteenvetopöytäkirjan 4.12.2023.
Käsittely
Käsittelyn aikana puheenjohtaja Laiho teki seuraavan muutosehdotuksen, jota jäsen Sahiluoma kannatti:
Päätösehdotus muutetaan muotoon:
"Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2024 talousarvion taloussuunnitteluneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että talousarvion menoja vähennetään vielä kohdentumattomasti 4 miljoonalla eurolla niin, että vuoden 2024 tulos muodostuu positiiviseksi. Tarvittava menovähennysten tai tulolisäysten kohdennus valmistellaan valtuuston käsiteltäväksi ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä taloudellisen tilanteen tarkentuessa."
Käsittelyn aikana varajäsen Laitinen teki seuraavan muutosehdotuksen:
Päätösehdotukseen lisätään uusi kohta:
"Lisäksi aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että ryhmärahasta leikataan -25 % vuonna 2024."
Talousarviokirjan seuraavat kohdat muutetaan:
Sivulla 18 lisätään kohta:
"Hyvinvointialue ei tarjoa ei-lakisääteisiä palveluita laittomasti maassa oleville."
Sivulta 41 lause:
"Palveluja yhdenmukaistettaessa luovutaan ei-lakisääteisistä palveluista, joita on ollut osan kunnista alueella muun muassa omaishoitajien harkinnanvaraiset palvelut ja ikääntyneiden hyvinvointia edistävä toiminta siltä osin, kun kuuluu kuntien järjestämisvastuulle."
muutetaan muotoon
"Palveluja yhdenmukaistettaessa luovutaan ei-lakisääteisistä palveluista, joita on ollut osan kunnista alueella muun muassa omaishoitajien ja ikääntyneiden hyvinvointia edistävä toiminta siltä osin, kun kuuluu kuntien järjestämisvastuulle."
Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi muutosehdotusta, joista varajäsen Laitisen muutosehdotus raukesi kannattamattomana.
Puheenjohtaja tiedusteli kokoukselta, voidaanko puheenjohtaja Laihon muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ei voitu, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.
Niiden, jotka kannattivat esittelijän päätösehdotusta, tuli äänestää "JAA". Niiden, jotka kannattivat puheenjohtaja Laihon tekemää ja jäsen Sahiluoman kannattamaa muutosehdotusta, tuli äänestää "EI".
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus sai 9 JAA-ääntä ja puheenjohtaja Laihon muutosehdotus 8 EI-ääntä.
JAA-äänen antoivat 1. varapuheenjohtaja Guzenina, 2. varapuheenjohtaja Rehn-Kivi, jäsen Hertell, jäsen Lassus, jäsen Myllyniemi, jäsen Pajuoja, jäsen Räsänen, jäsen Värmälä ja jäsen Wickström.
EI-äänen antoivat puheenjohtaja Laiho, jäsen Laakso, varajäsen Laitinen, jäsen Pelkonen, jäsen Piirtola, jäsen Sahiluoma, jäsen Uusitalo ja jäsen Vehmanen.
Koska esittelijän päätösehdotus oli saanut nimenhuutoäänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluehallitus hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.
Yhdyspintapäällikkö Österman oli poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 11.11-11.14.
Päätös
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää
1. hyväksyä liitteenä olevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 liitteineen ja
2. merkitä tiedoksi liitteenä olevan taloussuunnitteluneuvottelujen yhteenvetopöytäkirjan 4.12.2023.
Selostus
Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Lisäksi hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee olla katettuna taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Siten taloussuunnitelman 2024-2026 tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään suunnitelmavuoden 2026 loppuun mennessä, siten että myös vuonna 2023 syntyvä alijäämä tulee tähän mennessä katettua.
Hyvinvointialueen taloussuunnitelman perustuu aluevaltuuston vahvistamaan hyvinvointialuestrategiaan ja palvelustrategiaan. Aluehallitus on kokouksessaan 12.6.2023 § 89 hyväksynyt suunnittelukehyksen, jossa on linjattu periaatteet hyvinvointialueen taloussuunnitelman 2024-2026 laadinnalle.
Hyvinvointialueen talouden tilanne näyttäytyy erittäin haastavana kuluvan vuosikymmenen puoliväliin saakka. Rahoituksen ja hyvinvointialueelle siirtyneiden reaalikustannusten tasoero-ongelman perusteella hyvinvointialueelle on muodostumassa syyskuun osavuosikatsauksen perusteella yli 70 milj. euron alijäämä vuoden 2023 aikana. Alijäämän kattaminen hyvinvointialuelain edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä edellyttää hyvinvointialueelta merkittävää menojen kasvun hidastamista tulevina vuosina. Kun palvelutarpeen ja kustannustason kasvun huomioiva luonnollinen menojen kasvu (ns. perusura) olisi noin 5 prosenttia vuodessa, tulee hyvinvointialueen supistaa menojen kasvu vuonna 2024 noin 1 prosenttiin.
Vuosien 2025-2026 talouden tasapainotustarve täsmentyy vuoden 2025 rahoituksen tasokorjauksen tarkentuessa, mutta menojen kasvun vuotuinen hidastamistarve tulee taloussuunnitelmavuosina olemaan talousarviovuotta matalampi.
Taloussuunnitelman 2024-2026 suunnittelukehyksen keskeiset nostot
- Taloussuunnitelma 2024-2026 laaditaan hyvinvointialuestrategiassa, palvelustrategiassa ja pelastustoimen palvelutasopäätöksessä asetettavien tavoitteiden mukaisesti siten, että hyvinvointialueen talous on tasapainossa suunnitelmakauden loppuun mennessä.
- Hyvinvointialueen merkittävä rahoituksen vaje edellyttää talouden tasapainotusohjelmaa.
- Taloudellisen tilanteen perusteella kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin kustannusvaikutuksiltaan noin 15 milj. euron peruspalvelujen tehostamistoimista vuodelle 2023.
- Hyvinvointialueen investoinnit valmistellaan hyvinvointialueen kokonaistalouden tasapainovaatimukset huomioiden.
Hyvinvointialuejohtajan esitys vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmasta
Hyvinvointialuejohtajan esitys vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmasta on valmisteltu aluehallituksen antaman suunnittelukehyksen perusteella. Esityksessä on huomioitu aluehallituksen suunnittelukehyksen periaatteiden lisäksi hyvinvointialueen vuoden 2023 päivitetty tilinpäätösennuste sekä valtiovarainministeriön 10.10.2023 päivitetty rahoitusennuste vuodelle 2024. Lisäksi vuoden 2025 rahoitusennusteessa on huomioitu hyvinvointialueiden vuoden 2023 toteutuneisiin kustannuksiin liittyvä rahoituksen korjauserä.
Esityksen keskeiset nostot ovat seuraavat:
- Vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman on budjetoitu ylijäämäiseksi niin, että vuodelta 2023 syntyvä n. 72 milj. euron alijäämä saadaan katettua hyvinvointialuelain edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä.
- Alijäämien kattaminen edellyttää merkittäviä toiminnan sopeutuksia. Sopeutusten perusteella menojen kasvun tulee hidastua noin prosenttiin taloussuunnitelman ensimmäisenä vuonna, kun ilman sopeutuksia menojen kasvuennuste olisi vuodessa 4-5 prosenttia. Rahoituksen kasvu vuosina 2025-2026 helpottaa menojen kasvupaineen hillitsemistä kuluvan vuosikymmenen puolivälissä.
- Talousarvio sisältää merkittäviä sopeutustoimia. Sopeuttaminen perustuu palvelustrategian tavoitteistoon. Lisäksi talousarvioon on sisällytetty täydentäviä sopeutustoimenpiteitä, jotka on kuvattu yksityiskohtaisemmin käyttötalousosassa. Palveluiden kehittämistyö kohdistetaan strategian tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, joita edistetään pitkäjänteisesti hyvinvointialueen talouden eheyttämisen rinnalla.
- Vuoden 2024 investointeja on sopeutettu vastaamaan tilannetta, jossa hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2024. Investointeja on aikataulutettu uudelleen vuodesta 2025 eteenpäin. Vuonna 2024 toteutetaan vain vuodelta 2023 siirtyviä hankkeita tai hankkeita, jotka ovat käynnistyneet vuonna 2023, ja jotka jatkuvat vuonna 2024. Näiden hankkeiden toteuttaminen tehdään vuoden 2023 lainanottovaltuuden puitteissa.
- Hyvinvointialueen lainanottotarve on taloussuunnitelmakaudella maltillinen. Tuloksen parantuessa vuonna 2025 päästään lyhentämään kassan riittävyyden varmistamiseksi otettuja lyhytaikaisia lainoja. Kaikki lyhytaikainen laina saadaan maksettua pois taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä.
Talousarvioesityksen tasapainottamistoimenpiteiden tavoitteena on tukea palvelustrategian mukaista hyvinvointialueen tasapainoista taloudenpitoa. Riittämättömän valtion rahoituksen takia hyvinvointialueen taloutta tulee tasapainottaa nopeasti vuosien 2024-2026 aikana. Palvelustrategian mukaisesti hyvinvointialue sitoutuu vastuulliseen palvelujen järjestämiseen, jossa tavoitteena on järjestää palvelut taloudellisesti tasapainoisella tavalla.
Vuoden 2024 talousarvioesityksessä hyvinvointialueen vastuullista palvelujen järjestämistä edistetään taloutta tasapainottavilla toimenpiteillä, jotka jakautuvat seuraaviin teemoihin:
. Toimintatuottojen kasvattaminen
. Henkilöstömenojen vähentäminen vuokrahenkilöstössä
. Ostopalveluiden ja palvelusetelien käytön vähentäminen
. Palvelurakenteen keventäminen
. Tuotantotavan muutokset ja hankinnat
. Palveluverkon supistaminen
. Henkilöstömenojen vähentäminen omassa henkilöstössä
Esitetyistä toimenpiteistä on toimenpidekortteihin toteutettu vaikutusten ennakkoarviointi, jolla on pyritty arvioimaan, miten valmistelussa oleva päätös toimenpiteistä vaikuttaisi päätösten vaikutuspiirissä oleviin tahoihin. Viranhaltijatyönä laadittu vaikutusten arviointi koostuu toimenpidekohtaisesti yhteisestä katsauksenomaisesta osasta, sekä henkilöstövaikutusten, asiakasvaikutusten, muiden vaikutusten, tunnistettujen riskien ja niiden hallinnan osioista. Ennakkovaikutusten arviointia on tehty voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.
Vaikutusten arvioinnissa on huomioitava, että joidenkin toimenpiteiden vaikutusten ennakollinen arviointi on palveluiden moninaisuudesta johtuen haastavaa, mistä johtuen toimenpiteiden vaikutuksia tulee seurata aktiivisesti ja tarkasti osana toimeenpanoa.
Tietoa vaikutuksista kerätään palvelutuotannon jatkuvalla raportoinnilla ja analysoinnilla. Tarvittaessa toimenpiteitä arvioidaan uudelleen, mikäli seuranta osoittaa toimenpiteen synnyttävän ennakoidusta poikkeavia haitallisia vaikutuksia talouteen tai palveluprosesseihin. Asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviin vaikutuksiin reagoidaan välittömästi, mikäli sellaisia seurannassa nousisi esiin.
Talousarvion ja -suunnitelman käsittely
Hyvinvointialuejohtajan esitys vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmaksi merkittiin tiedoksi aluehallituksen kokouksessa 30.10.2023 § 174.
Palvelut ja resurssit -lautakunta, tulevaisuus- ja kehittämislautakunta, sekä valmius- ja turvallisuuslautakunta ovat lausuneet talousarvioesityksestä lautakuntien strategisten vastuualueiden näkökulmasta kokouksissaan 30. -31.10.2023. Lautakuntien lausunnot ovat oheismateriaalina.
Lautakunnat ovat painottaneet lausunnoissaan hyvinvointialueen vastuullista palvelujen järjestämistä ja talouden tasapainottamista. Lautakunnat esittivät huolia tasapainottamisen toimenpiteiden vaikutuksista muun muassa perusterveydenhuollon hoitovelan purkamiskykyyn, pelastustoimen valmiuteen ja varautumiseen, toimintamallien kehittämiseen ja uudistamiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kaikissa lausunnoissa korostettiin, että talouden tasapainottamistoimien vaikutuksia on seurattava tarkasti, ja että jos kustannukset nousevat tai asiakas- tai potilasturvallisuus vaarantuu, toimitaan nopeasti tilanteen korjaamiseksi.
Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet eli nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto korostivat lausunnoissaan, että tasapainotustoimenpiteiden vaikutuksia tulee arvioida huolellisesti. Lausunnoissa kritisoitiin muun muassa päivätoimintaan ja järjestöavustusten leikkauksiin kohdistuvia toimenpiteitä. Vaikuttamistoimielinten lausunnot ovat oheismateriaalina.
Hyvinvointialue on talousarviovalmistelun aikana vastaanottanut myös kannanottoja ja kirjelmiä muun muassa alueella toimivilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Kannanotot liittyivät erityisesti ikääntyneiden päivätoimintaan esitettyihin muutoksiin, palvelukeskuksiin esitettyihin muutoksiin ja järjestöavustusten leikkaamiseen liittyvään esitykseen. Kannanotot ja kirjelmät ovat oheismateriaalina.
Karkkilan kaupunginhallituksen kirjelmässä 20.11.2023 § 335 otettiin kantaa Karkkilan vuodeosaston lakkauttamista koskevaan valmisteluun. Oheismateriaalina hyvinvointialueen vastineluonnos Karkkilan kaupungille, jossa kuvataan esityksen tausta ja valmistelu osana talousarviovalmistelua.
Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnassa edustetun viiden valtuustoryhmän neuvottelutulos 4.12.2023
Aluevaltuuston neuvottelutoimikunta käynnisti taloussuunnitteluneuvottelut 1.11.2023. Neuvotteluita jatkettiin 3.11.2023, 6.11.2023 ja 20.11.2023. Viimeinen neuvottelupäivä pidettiin 28.11.2023 ja tekninen neuvottelutulos saatiin 4.12.2023. Neuvottelutuloksessa ovat mukana Sosiaalidemokraattien, RKP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Keskustan valtuustoryhmät.
Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan neuvottelutulos on kuvattu liitteenä olevaan yhteenvetopöytäkirjaan.
Aluehallitus antaa esityksensä vuoden 2024 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2024-2026 kokouksessaan 4.12.2023 ja aluevaltuuston on määrä päättää asiasta 12.12.2023.
Toimivalta
Hyvinvointialuelain 22 § mukaan aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Hallintosäännön 41 § kohdan 2 mukaan aluehallitus vastaa aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, joten on aluehallituksen tehtävänä esittää talousarvio ja taloussuunnitelma aluevaltuuston hyväksyttäväksi.
Liitteet
Oheismateriaali
Tiedoksi
Päätöshistoria
Aluehallitus 30.10.2023 § 174
§ 174
Valmistelijat ja lisätiedot (etunimi.sukunimi@luvn.fi): |
|
Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna
Aluehallitus päättää:
1. merkitä tiedoksi hyvinvointialuejohtajan esityksen vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmasta ja
2. antaa esityksen aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan käsiteltäväksi.
Käsittely
Jäsen Sahiluoma saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 14.07.
Päätös
Aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.
Selostus
Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaan aluevaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä hyvinvointialueelle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, jossa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä aluevaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Lisäksi hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee olla katettuna taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Siten taloussuunnitelman 2024-2026 tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään suunnitelmavuoden 2026 loppuun mennessä, siten että myös vuonna 2023 syntyvä alijäämä tulee tähän mennessä katettua.
Hyvinvointialueen taloussuunnitelman perustuu aluevaltuuston vahvistamaan hyvinvointialuestrategiaan ja palvelustrategiaan. Aluehallitus on kokouksessaan 12.6.2023 § 89 hyväksynyt suunnittelukehyksen, jossa on linjattu periaatteet hyvinvointialueen taloussuunnitelman 2024-2026 laadinnalle.
Hyvinvointialueen talouden tilanne näyttäytyy erittäin haastavana kuluvan vuosikymmenen puoliväliin saakka. Rahoituksen ja hyvinvointialueelle siirtyneiden reaalikustannusten tasoero-ongelman perusteella hyvinvointialueelle on muodostumassa n. 86 milj. euroa alijäämää vuoden 2023 aikana. Alijäämän kattaminen hyvinvointialuelain edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä edellyttää hyvinvointialueelta merkittävää menojen kasvun hidastamista tulevina vuosina. Kun palvelutarpeen ja kustannustason kasvun huomioiva luonnollinen menojen kasvu (ns. perusura) olisi noin 5 prosenttia vuodessa, tulee hyvinvointialueen supistaa menojen kasvu vuonna 2024 noin 1 prosenttiin.
Vuosien 2025-2026 talouden tasapainotustarve täsmentyy vuoden 2025 rahoituksen tasokorjauksen tarkentuessa, mutta menojen kasvun vuotuinen hidastamistarve tulee taloussuunnitelmavuosina olemaan merkittävästi talousarviovuotta matalampi.
Taloussuunnitelman 2024-2026 suunnittelukehyksen keskeiset nostot
- Taloussuunnitelma 2024-2026 laaditaan hyvinvointialuestrategiassa, palvelustrategiassa ja pelastustoimen palvelutasopäätöksessä asetettavien tavoitteiden mukaisesti siten, että hyvinvointialueen talous on tasapainossa suunnitelmakauden loppuun mennessä.
- Hyvinvointialueen merkittävä rahoituksen vaje edellyttää talouden tasapainotusohjelmaa.
- Taloudellisen tilanteen perusteella kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin kustannusvaikutuksiltaan noin 15 milj. euron peruspalvelujen tehostamistoimista vuodelle 2023.
- Hyvinvointialueen investoinnit valmistellaan hyvinvointialueen kokonaistalouden tasapainovaatimukset huomioiden.
Hyvinvointialuejohtajan esitys vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmasta
Hyvinvointialuejohtajan esitys vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2024-2026 taloussuunnitelmasta on valmisteltu aluehallituksen antaman suunnittelukehyksen perusteella. Esityksessä on huomioitu aluehallituksen suunnittelukehyksen periaatteiden lisäksi hyvinvointialueen vuoden 2023 päivitetty tilinpäätösennuste sekä valtiovarainministeriön 10.10.2023 päivitetty rahoitusennuste vuodelle 2024. Lisäksi vuoden 2025 rahoitusennusteessa on huomioitu hyvinvointialueiden vuoden 2023 toteutuneisiin kustannuksiin liittyvä rahoituksen korjauserä.
Esityksen keskeiset nostot ovat seuraavat:
- Vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman on budjetoitu ylijäämäiseksi niin, että vuodelta 2023 syntyvä n. 86 milj. euron alijäämä saadaan katettua hyvinvointialuelain edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä.
- Alijäämien kattaminen edellyttää merkittäviä toiminnan sopeutuksia. Sopeutusten perusteella menojen kasvun tulee hidastua alle prosenttiin taloussuunnitelman ensimmäisenä vuonna, kun ilman sopeutuksia menojen kasvuennuste olisi vuodessa 4-5 prosenttia. Rahoituksen kasvu vuosina 2025-2026 helpottaa menojen kasvupaineen hillitsemistä kuluvan vuosikymmenen puolivälissä.
- Talousarvio sisältää merkittäviä sopeutustoimia. Sopeuttaminen perustuu palvelustrategian tavoitteistoon. Lisäksi talousarvioon on sisällytetty täydentäviä sopeutustoimenpiteitä, jotka on kuvattu yksityiskohtaisemmin käyttötalousosassa. Palveluiden kehittämistyö kohdistetaan strategian tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, joita edistetään pitkäjänteisesti hyvinvointialueen talouden eheyttämisen rinnalla.
- Vuoden 2024 investointeja on sopeutettu vastaamaan tilannetta, jossa hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2024. Investointeja on aikataulutettu uudelleen vuodesta 2025 eteenpäin. Vuonna 2024 toteutetaan vain vuodelta 2023 siirtyviä hankkeita tai hankkeita, jotka ovat käynnistyneet vuonna 2023, ja jotka jatkuvat vuonna 2024. Näiden hankkeiden toteuttaminen tehdään vuoden 2023 lainanottovaltuuden puitteissa.
- Hyvinvointialueen lainanottotarve on taloussuunnitelmakaudella maltillinen. Tuloksen parantuessa vuonna 2025 päästään lyhentämään kassan riittävyyden varmistamiseksi otettuja lyhytaikaisia lainoja. Kaikki lyhytaikainen laina saadaan maksettua pois taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä.
Talousarvion ja -suunnitelman käsittely hyvinvointialueella
Palvelut ja resurssit -lautakunta, tulevaisuus- ja kehittämislautakunta, sekä valmius- ja turvallisuuslautakunta lausuvat talousarvioesityksestä lautakuntien strategisten vastuualueiden näkökulmasta kokouksissaan 30. ja 31.10.2023. Aluevaltuuston neuvottelutoimikunta käynnistää taloussuunnitteluneuvottelut 1.11.2023. Neuvotteluita jatketaan 3.11.2023 ja 6.11.2023. Viimeinen neuvottelu on määrä pitää 28.11.2023.
Neuvotteluiden perusteella hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen tehdään tarvittaessa täsmennykset, jonka jälkeen aluehallituksen on määrä käsitellä talousarvio ja -suunnitelma kokouksessaan 4.12.2023.
Aluehallitus antaa esityksensä siten, että aluevaltuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta 12.12.2023. Aluevaltuusto käsittelee talousarvion yhteydessä myös maaliskuun loppuun mennessä toimitettujen talousarvioaloitteiden vastineet.
Toimivalta
Hyvinvointialuelain 22 §:n mukaan aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Hallintosäännön 41 §:n kohdan 2 mukaan aluehallitus vastaa aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |