Aluevaltuusto
Pöytäkirja 11.06.2024/Pykälä 36

16/00.01.02/2024

Aluevaltuusto 11.06.2024 § 36

§ 36

Päätösehdotus  

Käsittely 

Käsittelyn aikana valtuutettu Frantsi-Lankia teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Paakkunainen kannatti:

”Esitämme, että Karjalohjan ja Sammatin lähiterveysasematasoiset palvelut turvataan jatkossakin väestön tarpeen mukaisena lähipalveluna. Palvelut voidaan järjestää esim. monituottajamallilla, missä hyödynnetään yhteiskäyttöisiä tiloja mahdollisten muiden palveluntuottajien kanssa.”

Käsittelyn aikana valtuutettu Frantsi-Lankia teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Paakkunainen kannatti:

”Esitämme, että lähineuvoloiden toiminta tukeutuu jatkossa perustettaviin perhekeskuksiin, mutta neuvolatoimintaa järjestetään edelleen lähellä perheitä helposti saavutettavina matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palveluna (esim. lähiterveysasemien tai koulujen tiloissa).”

Käsittelyn aikana valtuutettu Paakkunainen teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Viljanen kannatti:

”Esitämme, että koululaisten hammashoito toteutetaan edelleen koulun läheisyydessä. Lisäksi ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän terveydentilansa ja hoitotasapainonsa varmistamiseksi. Suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin.”

Käsittelyn aikana valtuutettu Paakkunainen teki seuraavan muutosehdotuksen, jota valtuutettu Viljanen kannatti:

” Esitämme, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön sekä muiden palveluasumisyksiköiden koko resurssin käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää. Meidän tulee varmistaa, että resurssit kohdistetaan oikein ja että palvelut vastaavat alueemme asukkaiden tarpeisiin. Tämä edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä yhdessä heidän kanssaan”.

Käsittelyn aikana valtuutettu Ampuja teki seuraavan asian palauttamista valmisteluun koskevan ehdotuksen, jota valtuutettu Grönroos kannatti:

” Esitän, että asia palautetaan valmisteluun”.

Puheenjohtaja rajasi keskustelun koskemaan pelkästään asian palauttamista valmisteluun. Kun puheenvuoropyyntöjä ei enää ollut ja asian palauttamista valmisteluun ei voitu hyväksyä yksimielisesti, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.

Niiden, jotka kannattivat asian käsittelyn jatkamista, tuli äänestää "JAA". Niiden, jotka kannattivat asian palauttamista valmisteluun, tuli äänestää "EI".

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen sai 71 ääntä ja asian palauttaminen valmisteluun sai 6 ääntä. Lisäksi tyhjää äänesti yksi valtuutettu.

JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnell, 1. varapuheenjohtaja Hyrkkö, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Aavaparta, Ahjoniemi, Aintila, Alaviiri, Aittakumpu, Backman, Braskén, Castrén, Cederlöf, Ekholm, Elo, Felipe, Frantsi-Lankia, Gästrin, Haapaniemi, Havu, Hiila, Hiilamo, Hietanen-Tanskanen, af Hällström, Järvenpää, Karimäki, Karjalainen, Kauma, Kokko, Koponen, Knaapi, Laakso, Laine, Laiho, Lassus, Leivo, Marttila, Mollgren, Myllyniemi, Mönttinen, Noro, Nummelin, Paakkunainen, Partanen, Pelkonen, Piirtola, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räf, Salovaara, Seppälä, Skaffari, von Smitten, Thure-Toivanen, Uotila, Uusitalo, Vehmanen, Viljanen, Värmälä, Wejberg, Westerholm ja Wickström sekä varavaltuutetut Dookie, Fagerström, Fleming, Kajander, Kerola, Laakso, Markkula, Pentikäinen ja Saari.

EI-äänen antoivat valtuutetut Ampuja, Grönberg, Grönroos, Juvonen, Laitinen ja Valle.

Tyhjää äänesti valtuutettu Kajava.

Koska asian käsittelyn jatkaminen oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto jatkaa asian käsittelyä.

Käsittelyn aikana valtuutettu Viljanen esitti seuraavan aluehallitukselle osoitettavan toivomuksen, jota valtuutettu Paakkunainen kannatti:

" Aluevaltuusto toivoo, että toimivia palveluyksikköjä ei lakkauteta tai ajeta alas ennen varmuutta kyseisten palveluiden saatavuuden turvaamisesta kohtuullisella etäisyydellä”.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko valtuutettu Frantsi-Lankian ensimmäinen muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ei voitu, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.

Niiden, jotka kannattivat aluehallituksen pohjaesitystä, tuli äänestää ”JAA”. Niiden, jotka kannattivat valtuutettu Frantsi-Lankian ensimmäistä muutosehdotusta, tuli äänestää ”EI”.

Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys sai 70 JAA-ääntä ja valtuutettu Frantsi-Lankian muutosehdotus sai 8 EI-ääntä.

JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnell, 1. varapuheenjohtaja Hyrkkö, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Aavaparta, Ahjoniemi, Aintila, Alaviiri, Aittakumpu, Backman, Braskén, Castrén, Cederlöf, Ekholm, Elo, Felipe, Grönberg, Gästrin, Haapaniemi, Havu, Hiila, Hiilamo, Hietanen-Tanskanen, af Hällström, Järvenpää, Karimäki, Karjalainen, Kauma, Kokko, Koponen, Knaapi, Laakso, Laine, Laiho, Lassus, Leivo, Marttila, Mollgren, Myllyniemi, Mönttinen, Noro, Nummelin, Partanen, Pelkonen, Piirtola, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räf, Salovaara, Seppälä, Skaffari, von Smitten, Thure-Toivanen, Uotila, Uusitalo, Vehmanen, Värmälä, Wejberg, Westerholm ja Wickström sekä varavaltuutetut Dookie, Fagerström, Fleming, Kajander, Kerola, Laakso, Markkula, Pentikäinen ja Saari.

EI-äänen antoivat valtuutetut Ampuja, Frantsi-Lankia, Grönroos, Juvonen, Laitinen, Paakkunainen, Valle ja Viljanen.

Koska aluehallituksen päätösesitys oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Frantsi-Lankian muutosehdotusta.

Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko valtuutettu Frantsi-Lankian toinen muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ei voitu, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.

Niiden, jotka kannattivat aluehallituksen pohjaesitystä, tuli äänestää ”JAA”. Niiden, jotka kannattivat valtuutettu Frantsi-Lankian toista muutosehdotusta, tuli äänestää ”EI”.

Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys sai 70 JAA-ääntä ja valtuutettu Frantsi-Lankian muutosehdotus sai 7 EI-ääntä. Lisäksi tyhjää äänesti yksi valtuutettu.

JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnell, 1. varapuheenjohtaja Hyrkkö, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Aavaparta, Ahjoniemi, Aintila, Alaviiri, Aittakumpu, Backman, Braskén, Castrén, Cederlöf, Ekholm, Elo, Felipe, Grönberg, Gästrin, Haapaniemi, Havu, Hiila, Hiilamo, Hietanen-Tanskanen, af Hällström, Järvenpää, Karimäki, Karjalainen, Kauma, Kokko, Koponen, Knaapi, Laakso, Laine, Laiho, Lassus, Leivo, Marttila, Mollgren, Myllyniemi, Mönttinen, Noro, Nummelin, Partanen, Pelkonen, Piirtola, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räf, Salovaara, Seppälä, Skaffari, von Smitten, Thure-Toivanen, Uotila, Uusitalo, Vehmanen, Värmälä, Wejberg, Westerholm ja Wickström sekä varavaltuutetut Dookie, Fagerström, Fleming, Kajander, Kerola, Laakso, Markkula, Pentikäinen ja Saari.

EI-äänen antoivat valtuutetut Frantsi-Lankia, Grönroos, Juvonen, Laitinen, Paakkunainen, Valle ja Viljanen.

Tyhjää äänesti valtuutettu Ampuja.

Koska aluehallituksen päätösesitys oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Frantsi-Lankian muutosehdotusta.

Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko valtuutettu Paakkunaisen ensimmäinen muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ei voitu, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.

Niiden, jotka kannattivat aluehallituksen pohjaesitystä, tuli äänestää ”JAA”. Niiden, jotka kannattivat valtuutettu Paakkunaisen muutosehdotusta, tuli äänestää ”EI”.

Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys sai 71 JAA-ääntä ja valtuutettu Paakkunaisen muutosehdotus sai 7 EI-ääntä.

JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnell, 1. varapuheenjohtaja Hyrkkö, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Aavaparta, Ahjoniemi, Aintila, Alaviiri, Aittakumpu, Ampuja, Backman, Braskén, Castrén, Cederlöf, Ekholm, Elo, Felipe, Grönberg, Gästrin, Haapaniemi, Havu, Hiila, Hiilamo, Hietanen-Tanskanen, af Hällström, Järvenpää, Karimäki, Karjalainen, Kauma, Kokko, Koponen, Knaapi, Laakso, Laine, Laiho, Lassus, Leivo, Marttila, Mollgren, Myllyniemi, Mönttinen, Noro, Nummelin, Partanen, Pelkonen, Piirtola, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räf, Salovaara, Seppälä, Skaffari, von Smitten, Thure-Toivanen, Uotila, Uusitalo, Vehmanen, Värmälä, Wejberg, Westerholm ja Wickström sekä varavaltuutetut Dookie, Fagerström, Fleming, Kajander, Kerola, Laakso, Markkula, Pentikäinen ja Saari.

EI-äänen antoivat valtuutetut Frantsi-Lankia, Grönroos, Juvonen, Laitinen, Paakkunainen, Valle ja Viljanen.

Koska aluehallituksen päätösesitys oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Paakkunaisen muutosehdotusta.

Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko valtuutettu Paakkunaisen toinen muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ei voitu, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.

Niiden, jotka kannattivat aluehallituksen pohjaesitystä, tuli äänestää ”JAA”. Niiden, jotka kannattivat valtuutettu Paakkunaisen muutosehdotusta, tuli äänestää ”EI”.

Suoritetussa äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys sai 72 JAA-ääntä ja valtuutettu Paakkunaisen muutosehdotus sai 4 EI-ääntä. Lisäksi tyhjää äänesti kaksi valtuutettua.

JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnell, 1. varapuheenjohtaja Hyrkkö, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Aavaparta, Ahjoniemi, Aintila, Alaviiri, Aittakumpu, Ampuja, Backman, Braskén, Castrén, Cederlöf, Ekholm, Elo, Felipe, Grönberg, Gästrin, Haapaniemi, Havu, Hiila, Hiilamo, Hietanen-Tanskanen, af Hällström, Järvenpää, Karimäki, Karjalainen, Kauma, Kokko, Koponen, Knaapi, Laakso, Laine, Laiho, Lassus, Leivo, Marttila, Mollgren, Myllyniemi, Mönttinen, Noro, Nummelin, Partanen, Pelkonen, Piirtola, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räf, Salovaara, Seppälä, Skaffari, von Smitten, Thure-Toivanen, Uotila, Uusitalo, Valle, Vehmanen, Värmälä, Wejberg, Westerholm ja Wickström sekä varavaltuutetut Dookie, Fagerström, Fleming, Kajander, Kerola, Laakso, Markkula, Pentikäinen ja Saari.

EI-äänen antoivat valtuutetut Frantsi-Lankia, Laitinen, Paakkunainen ja Viljanen.

Tyhjää äänestivät valtuutetut Grönroos ja Juvonen.

Koska aluehallituksen päätösesitys oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Paakkunaisen muutosehdotusta.

Lopuksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko valtuutettu Viljasen toivomus hyväksyä yksimielisesti. Koska ei voitu, totesi puheenjohtaja, että asiasta suoritetaan äänestys.

Niiden, jotka eivät kannattaneet toivomuksen hyväksymistä tuli äänestää "JAA". Niiden, jotka kannattivat toivomuksen hyväksymistä tuli äänestää "EI".

Suoritetussa äänestyksessä toivomuksen hylkääminen sai 70 JAA-ääntä ja toivomuksen hyväksyminen sai 5 EI-ääntä. Lisäksi tyhjää äänesti kolme valtuutettua. 

JAA-äänen antoivat puheenjohtaja Limnell, 1. varapuheenjohtaja Hyrkkö, 2. varapuheenjohtaja Vuornos, 3. varapuheenjohtaja Katainen ja valtuutetut Aavaparta, Ahjoniemi, Aintila, Alaviiri, Aittakumpu, Ampuja, Braskén, Castrén, Ekholm, Elo, Felipe, Grönberg, Haapaniemi, Havu, Hiila, Hiilamo, Hietanen-Tanskanen, af Hällström, Juvonen, Järvenpää, Kajava, Karimäki, Karjalainen, Kauma, Kokko, Koponen, Knaapi, Laakso, Laine, Laiho, Lassus, Leivo, Marttila, Mollgren, Myllyniemi, Mönttinen, Noro, Nummelin, Partanen, Pelkonen, Piirtola, Rasinsalo, Rehn-Kivi, Räf, Salovaara, Seppälä, Skaffari, von Smitten, Thure-Toivanen, Uotila, Uusitalo, Valle, Vehmanen, Värmälä, Wejberg, Westerholm ja Wickström sekä varavaltuutetut Dookie, Fagerström, Fleming, Kajander, Kerola, Laakso, Markkula, Pentikäinen ja Saari.

EI-äänen antoivat valtuutetut Backman, Frantsi-Lankia, Laitinen, Paakkunainen ja Viljanen.

Tyhjää äänesti valtuutetut Cederlöf, Grönroos ja Gästrin.

Koska toivomuksen hylkääminen oli saanut äänestyksessä eniten ääniä, totesi puheenjohtaja, että aluevaltuusto hylkäsi toivomuksen.

1. varapuheenjohtaja Hyrkkö toimi kokouksen puheenjohtajana tämän asian käsittelyn aikana klo 19.13–19.15.

Valtuutettu Hukari poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.24.

Varavaltuutettu Dookie saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 19.24.

Tämän asian käsittelyn aikana pidettiin kokoustauko klo 19.24–19.28.

Päätös

Selostus 

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Täytäntöönpano

Päätöshistoria

Aluehallitus 27.05.2024 § 68

§ 68

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää

1. hyväksyä liitteen mukaiset Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelustrategian mukaiset palvelujen verkoston kehittämisen strategiset linjaukset ja

2. merkitä tiedoksi liitteenä olevan valtuustoryhmien välisten palvelujen verkoston kehittämisen neuvottelujen yhteenvetopöytäkirjan 10.5.2024.

Käsittely 

1. varapuheenjohtaja Guzenina, 2. varapuheenjohtaja Rehn-Kivi, jäsenet Juvonen, Myllyniemi, Pajuoja, Sahiluoma, Uusitalo, Wickström, varajäsen Mollgen, aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Vuornos, aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja Katainen ja kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja Westerholm olivat esteellisinä poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn ajan klo 11.51-12.00 (esteellisyyden peruste: hallintolaki 28.1 § kohta 5).

Jäsen Pelkonen toimi kokouksen puheenjohtajana tämän asian osalta.

Käsittelyn aikana varajäsen Grönroos teki seuraavan asian palauttamista valmisteluun koskevan ehdotuksen:

”Asia palautetaan valmisteluun siten, että hyvinvointialue linjaa, että se ei tarjoa laittomasti maassa oleville ei-lakisääteisiä palveluita, lopettaa ryhmärahojen maksamisen eikä lisää ulkomaisen työvoiman käyttöä vaan keskittyy rekrytoinnissa kotimaisen työvoiman saamiseen.”

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi. Koska varajäsen Grönroosin tekemää, asian palauttamista valmisteluun koskevaa ehdotusta ei kannatettu, totesi puheenjohtaja, että se raukesi kannattamattomana.

Varajäsen Hiilamo oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana klo klo 11.54-12.00.

Kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja Westerholm palasi kokoukseen tämän asian käsittelyn jälkeen klo 12.00.

Varajäsenet Akinyemi, Backman, Ekholm, Grönroos, Hiilamo, Kokko ja Pulkkinen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 12.00.

Tämän asian käsittelyn jälkeen pidettiin kokoustauko klo 12.00-12.01.

Päätös

Aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

Selostus 

  Palvelujen verkoston kehittämisen linjaukset pohjautuvat palvelustrategiaan

  Hyvinvointialueen palvelustrategia hyväksyttiin aluevaltuustossa 24.10.2023 § 60. Palvelustrategiassa päätettiin palvelujen verkoston kehittämisen periaatteet.

  Aluehallitus käynnisti kokouksessaan 25.03.2024 § 37 palvelustrategian mukaisten palvelujen verkoston kehittämisen linjausten toimeenpanon valmistelun. Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi viranhaltijaesitysluonnoksen palvelujen verkoston kehittämisestä ja päätti antaa esityksen aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan käsiteltäväksi.

  Palvelujen verkoston kehittämisen linjausten käsittely jatkui 25.3.-29.4.2024 esityksen laajalla kuulemis- ja kommenttikierroksella. Aluevaltuuston neuvottelutoimikunta kävi esitysluonnoksen ja kuulemis- ja kommenttikierroksen tulosten perusteella neuvottelut palvelujen verkoston kehittämisen strategisista linjauksista 29.4.-10.5.2024. Enemmistö valtuustoryhmistä saavutti neuvottelusovun 10.5.2024.

  Valtuustoryhmät kiinnittivät neuvotteluissa huomiota palvelustrategian mukaisiin palvelujen verkoston kehittämisen linjauksiin ja niiden toimeenpanoon liittyvään päätösvaltaan. Neuvottelutuloksen mukaiset linjaukset, hallintosäännön mukainen päätösvalta linjausten toimeenpanoon liittyvässä päätöksenteossa ja määritelmät palvelujen verkoston kehittämisen kannalta keskeisimmistä käsitteistä esitetään liitteenä olevassa neuvottelutuloksen mukaisessa hyvinvointialuejohtajan esityksessä.

  Aiemmassa viranhaltijaesityksessä mukana olleet aluevaltuustolle päätettäväksi esitettävien palvelujen verkoston kehittämisen strategisten linjausten vaikutustenarvioinnit ja linjausten mukaisen palvelujen verkoston hahmotelmat on eriytetty erilliseksi dokumentiksi selkeyden vuoksi. Palvelujen verkoston kehittämisen alustava hahmotelma perustuu aluevaltuustolle esitettäviin palvelujen verkoston strategisiin kehittämisen linjauksiin. Hahmotelma julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla, ja sen tavoitteena on auttaa hahmottamaan palvelujen verkoston kehittämisen linjausten toimeenpanon mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja perustella tarkemmin sitä, miksi palvelujen verkostoa on välttämätöntä kehittää. Alustavan hahmotelman toimeenpano vaatii erillisiä päätöksiä.

  Palvelujen verkoston kehittämisen suunnitelman taustalla on laaja osallisuustyö

  Palvelujen verkoston kehittämisen strategisia linjauksia koskenut lausuntokierros hyvinvointialueen lautakunnille ja vaikuttamistoimielimille, Länsi-Uudenmaan alueen kunnille ja kaupungeille, Uudenmaan hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueille, Uudenmaan liitolle sekä HUS-yhtymälle toteutettiin 25.3.-29.4.2024 välisenä aikana. Lausuntopyyntö välitettiin myös alueella toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon alan järjestöille ja elinkeinoelämälle. Hyvinvointialue vastaanotti määräajassa oheismateriaalin mukaiset 29 lausuntoa, jotka julkaistiin oikeusministeriön lausuntopalvelu.fi -palvelussa.

  Länsi-Uudenmaan alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien, kuten alueella toimivien yhdistysten ja järjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajien oli em. ajanjaksona lisäksi mahdollisuus ottaa kantaa esityksen sisältöön oikeusministeriön otakantaa.fi -verkkopalvelussa. Palveluun jätettiin määräaikana oheismateriaalin mukaiset 190 kommenttia ja kannanottoa.

  Kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa järjestettiin palvelujen verkoston kehittämisen linjauksia esittelevät asukastilaisuudet 3.-24.4.2024 välisenä aikana seuraavasti: Inkoo 3.4., Lohja 4.4., Hanko 8.4., Karkkila 10.4., Kauniainen 11.4., Vihti 15.4., Siuntio 17.4., Raasepori 22.4., Espoo 23.4. ja Kirkkonummi 24.4.

  Aluevaltuuston neuvottelutoimikunta esitti palvelujen verkoston kehittämisen viranhaltijaesitykseen liittyviä kysymyksiä, jotka julkaistiin vastauksineen sähköisellä alustalla siten, että ne olivat valtuustoryhmien käytettävissä neuvottelujen aikana. Esitystä palvelujen verkoston kehittämisestä käsiteltiin luottamushenkilöseminaarissa 16.4.2024, ja myös seminaarissa esitetyt kysymykset vastauksineen koottiin samalle sähköiselle alustalle neuvottelijoiden käyttöön.

  Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön, digitaaliseen asiointiin ja liikkuviin palveluihin liittyviä asukkaiden toiveita ja mielipiteitä tutkittiin kyselyllä ja puhelinhaastatteluilla laajassa tutkimuksessa, jossa täysi-ikäisiä länsiuusimaalaisia edustava otos valikoitiin alueen väestö-, ikä- ja kielirakenteen mukaisesti. Kyselyssä ja puhelinhaastatteluissa huomioitiin erityisesti muun muassa ikääntyneet henkilöt ja monikielinen väestö. Henkilöstön mielipiteitä samoista aiheista tutkittiin laajalla henkilöstökyselyllä. Lisäksi huomioitiin aiemmat hyvinvointialueen tekemät selvitykset palvelujen käytöstä eri asiakasryhmille. Oheismateriaalin mukainen kooste osallisuustyön tuloksista esiteltiin aluevaltuuston neuvottelutoimikunnalle.

  Esityksen valmistelusta ja osallisuustyön tuloksista annettiin tilannekatsauksia ja koosteita aluehallituksen lisäksi henkilöstötoimikunnalle.

  Asukkaiden ja henkilöstön mielestä sote-palveluissa tärkeintä ovat nopea hoitoon pääsy, sujuva yhteydenotto ja osaavat ammattilaiset. Nopea hoitoon pääsy ja sujuva yhteydenotto ovat hyvinvointialueen asukkaiden ja henkilöstön mielestä kaikkein keskeisimpiä kehityskohtia. Selvityksen perusteella asukkailla on keskimäärin hyvät mahdollisuudet hyödyntää uusia digitaalisia sote-palveluja, mutta osa asukkaista tarvitsee tähän erityistä tukea. Vastaanotetuissa lausunnoissa ja kommenteissa korostuivat palvelujen saatavuuden kehittäminen ja alueellisesti kattava palvelujen verkosto. Myönteisinä asioina nähtiin mm. laajan aukioloajan akuuttivastaanotot ja palvelujen monipuolistuminen, ja kielteisinä huoli henkilöstön ja rahoituksen riittävyydestä sekä palvelujen saatavuudesta.​

  Aluevaltuuston on määrä päättää palvelujen verkoston kehittämisen linjauksista kokouksessaan 11.6.2024.

  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 § mukaan on hyvinvointialueen laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Hyvinvointialueesta annetun lain 22 § mukaan on aluevaltuuston tehtävänä päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta. Em. säännökset huomioiden on aluevaltuuston tehtävänä päättää palvelustrategian mukaisista palvelujen verkoston kehittämisen linjauksista.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Täytäntöönpano

Päätöshistoria

Aluehallitus 25.03.2024 § 37

§ 37

Päätösehdotus Hyvinvointialuejohtaja Svahn Sanna

Aluehallitus päättää

1. poistaa hallintolain 50 § nojalla aluehallituksen 29.1.2024 § 5 päätöksen koskien palvelustrategian palvelujen verkoston linjausten toimeenpanoa menettelyvirheeseen perustuen, koska ei voida varmuudella todentaa sitä onko asian käsittelyyn osallistunut esteellisiä luottamushenkilöitä;

2. käynnistää palvelujen verkoston kehittämisen linjausten toimeenpanon valmistelun uudelleen ja merkitä tiedoksi liitteenä olevan luonnoksen esitykseksi palvelujen verkoston kehittämisestä palvelustrategian mukaisesti ja

3. antaa esityksen aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan käsiteltäväksi.

Käsittely 

Puheenjohtaja Laiho, 1. varapuheenjohtaja Guzenina, 2. varapuheenjohtaja Rehn-Kivi, jäsenet Juvonen, Pajuoja, Uusitalo, varajäsen Aaltonen, aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Vuornos, aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja Katainen ja kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja Westerholm olivat esteellisinä poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn ajan klo 11.11-11.24 (esteellisyyden peruste: hallintolaki 28.1 § kohta 5).

Jäsen Laakso ja nuorisovaltuuston varaedustaja Rantatupa olivat poissa tämän asian käsittelyn ajan klo 11.11-11.24.

Koska puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat olivat poistuneet kokouksesta, ehdotti jäsen Vehmanen, että kokouksen tilapäiseksi puheenjohtajaksi tämän asian osalta valittaisiin jäsen Pelkonen. Aluehallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Talousjohtaja Rajahalme oli poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 11.15-11.19.

Varajäsenet Blom, Ekholm, Kokko ja Koskinen sekä tilajohtaja Purmonen ja toimitilasuunnittelun kehittämispäällikkö Norros poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 11.24.

Tämän asian käsittelyn jälkeen pidettiin kokoustauko klo 11.24-11.27.

Päätös

Aluehallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

Selostus Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 24.10.2023 § 60 hyvinvointialueen palvelustrategian ja § 61 pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Palvelustrategiassa hyvinvointialue asetti järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Osana palvelustrategiaa päätettiin palvelujen verkoston kehittämisen linjauksista.

Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan palvelustrategia- ja palvelutasopäätösneuvotteluiden pöytäkirjamerkinnöissä edellytettiin, että palveluverkkoa ja palveluita koskeva päätöksenteko toteutetaan hallintosäännön määräysten mukaisesti. Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan syksyn 2023 taloussuunnitteluneuvotteluiden pöytäkirjamerkinnässä linjattiin, että hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys toteutetaan vuoden 2024 aikana.

Palvelustrategian mukaisesti hyvinvointialueen ensimmäisinä toimintavuosina palvelukanavia ja palvelujen verkostoa tullaan kehittämään ja uudistamaan. Palvelujen verkoston kehittämisessä toteutetaan seuraavia periaatteita: kehittämistä tehdään asiakaslähtöisesti, palveluja tarjotaan monikanavaisesti ja joustavasti, toimipisteet sijoitetaan siten, että palvelujen tuottamisen edellytykset varmistetaan, kustannustehokkuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja tehottomista ratkaisuista luovutaan, ja väestömäärän ja palvelutarpeen kehitys huomioidaan analyyttisesti ja ennakoivasti.

Palvelujen verkoston kehittämisen linjausten on tarkoitus auttaa muodostamaan kanta tilakysymyksissä

Hyvinvointialueen tulee muodostaa kanta avoinna oleviin tilakysymyksiin sosiaali- ja terveyskeskus- ja perhekeskuspalvelujen osalta, huomioiden aluekehittäminen ja HUS-yhtymän palvelutuotannon muutokset. Hyvinvointialueella on useita kuntien käynnistämiä tilahankkeita, joihin hyvinvointialueen tulee ottaa kantaa.

Aluehallitus päätti kokouksessaan 29.1.2024 § 5 kehoittaa käynnistämään palvelujen verkoston kehittämistä koskevien linjausten valmistelun, jonka mukaisesti voidaan tehdä toimipisteitä ja vuokrasopimuksia koskevat tarvittavat toimenpiteet hallintosäännön mukaisilla toimivaltuuksilla. Aluehallitukselle esitetään, että aluehallitus poistaisi hallintolain 50 § nojalla aluehallituksen 29.1.2024 § 5 päätöksen menettelyvirheeseen perustuen, koska ei voida varmuudella todentaa sitä onko asian käsittelyyn osallistunut esteellisiä luottamushenkilöitä. Puuttuvasta oikeuskäytännöstä johtuen ei ole selvää, miten hallintolain esteellisyyssäännöksiä tulkitaan silloin, kun luottamushenkilö toimii ns. kaksoisroolissa sekä hyvinvointialueen että kunnan luottamustehtävissä. Tämän vuoksi on esimerkiksi hyvinvointialueiden palveluyhtiö Hyvil Oy:n Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueille 19.5.2023 antamassa lausunnossa suositeltu mm. kunnanhallituksen jäseninä/varajäseninä kunnassa toimivien aluehallituksen kokouspiirin jäsenten jääväämistä silloin, kun palveluverkkoa käsitellään aluehallituksessa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on pyytänyt oikeusoppineelta lausuntoa esteellisyystulkinnoista ja tämä lausunto saadaan esteellisyysarvioinnin tueksi aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan kokoukseen 9.4.2024 mennessä.

Keskeiset nostot esitysluonnoksesta palvelujen verkoston kehittämiseksi palvelustrategian mukaisesti

Hyvinvointialueen tehtävä on varmistaa laadukkaat palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Rajalliset resurssit on käytettävä niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon terveyshyötyä ja hyvinvointia alueen asukkaille.

Väestömuutokset muuttavat palvelutarvetta epätasaisesti hyvinvointialueella. Länsi-Uudestamaasta tulee monikielisempi ja -kulttuurisempi. Väestö ikääntyy nopeasti, ja samanaikaisesti syntyvyys laskee suurimmassa osassa aluetta. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt ovat heikossa kunnossa, ja henkilöstölle sekä kiinteistöissä asioiville on taattava turvalliset tilat. Tulevat investoinnit on pidettävä kohtuullisina tiukassa taloustilanteessa.

Esityksessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella säilyy alueellisesti kattava palveluverkko

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella säilytetään alueellisesti kattava palveluverkko. Palvelutarpeen kasvu edellyttää lähipalveluita kuntakeskusten ulkopuolella myös tulevaisuudessa. Koko alueella tarjotaan laajasti liikkuvia palveluja.

Digitaalista asiointia laajennetaan ja kehitetään koko alueella. Siihen lukeutuvat esimerkiksi itseajanvaraus, oire- ja palvelutarpeenarviot, kiireetön viestintä ammattilaisen kanssa, digitaaliset kyselyt, valmennukset, mittaustulosten välittäminen, reseptien uusinta ja omien tietojen tarkastelu. Hyvinvointialueen asukkaat ovat kyselyissä osoittaneet kiinnostusta digitaaliseen asiointiin. Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen tukevat myös hyvinvointialueen ammattilaisia työssään.

Hyvinvointialue vie tällä hetkellä käyntimäärissä mitattuna valtaosan palveluistaan kotiin. Muun muassa koko alueelle laajeneva liikkuva sairaala LiiSa ja entistä vahvemmat vammaisten henkilöiden kotona asumisen tuen palvelut kasvattavat kotiin vietyjen palvelujen merkitystä entisestään.

Terveysasemapalveluja tarjotaan tulevina vuosina terveysasemilla ja niiden lähiterveysasemilla. Terveysasemien laaja palveluvalikoima säilyy nykyisellään. Kaikilla lähiterveysasemilla tarjotaan pysyvästi lääkärin ja hoitajan palveluja. Terveysasemat ja niiden lähiterveysasemat, ilta-aikaan laajenevat akuuttivastaanotot, liikkuvat palvelut ja uudet digitaaliset asiointikanavat vahvistavat terveysasemapalvelujen saatavuutta alueella. Lähipalveluja vahvistavat myös uudet ratkaisut ja kokeilut, kuten hoidon jatkuvuutta parantava ammatinharjoittajamalli.

Suun terveydenhuollon palveluja, aikuisten sosiaalipalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä kuntoutuksen palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin.
 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa laajan palvelun perhekeskusten määrää lisätään. Lisäksi palveluja tarjotaan perhekeskusten alueellisissa toimipisteissä, kotiin vietynä ja kouluilla. Perhekeskuksissa on laaja palveluvalikoima ja laajennetut aukioloajat. Alueelliset toimipisteet tukeutuvat toiminnassaan laajempiin perhekeskuksiin. Uusien perhekeskusten perustamisen yhteydessä lähialueen neuvoloiden toiminta siirtyy lähtökohtaisesti perhekeskuksiin.

Vuodeosastotoimintaa keskitetään sairaalakampusten läheisyyteen ja osa vuodeosastoista muutetaan arviointiyksiköiksi. Sairaalapalveluja kehittäessä tehdään tiivistä yhteistyötä HUS-yhtymän kanssa. 

Ikääntyneiden asumispalveluissa ympärivuorokautista asumista keskitetään ja yhteisöllistä asumista lisätään palvelustrategian mukaisesti. Ikääntyneiden asumispalvelut sijaitsevat tulevaisuudessa lähtökohtaisesti alue- ja asutuskeskuksissa. Nykytilanteessa hyvinvointialueella yli puolet asumispalveluista tuotetaan ostopalveluina, ja monituottajamalli säilyy alueella myös jatkossa. Vammaisten henkilöiden erityisen vaativan tason asumisen asiakaspaikkoja lisätään omassa palvelutuotannossa palvelustrategian mukaisesti.

Pelastus- ja ensihoitopalvelujen palveluverkko muodostuu jatkossa nykyisistä päätoimisista paloasemista ja sopimuspalokuntien asemista. Palveluverkkoa tukee yhteistyö naapuripelastuslaitosten kanssa.

Palvelujen verkoston kehittämisen linjausten käsittely jatkuu laajalla kuulemis- ja kommenttikierroksella

Palvelujen verkoston kehittämisen linjauksia koskeva lausuntokierros Länsi-Uudenmaan alueen kunnille ja kaupungeille, Uudenmaan hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueille sekä HUS-yhtymälle toteutetaan 25.3.-29.4.2024 välisenä aikana.

Länsi-Uudenmaan alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien, kuten alueella toimivien yhdistysten ja järjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajien on em. ajanjaksona mahdollisuus ottaa kantaa esityksen sisältöön Oikeusministeriön ylläpitämissä otakantaa.fi ja lausuntopalvelu.fi -verkkopalveluissa.

Lausuntokierros kansalliskielilautakunnalle, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnalle, palvelut ja resurssit -lautakunnalle, valmius- ja turvallisuuslautakunnalle sekä vaikuttamistoimielimille toteutetaan 25.3.-29.4.2024 välisenä aikana. Esitystä käsitellään lisäksi luottamushenkilöseminaarissa 16.4.2024.

Kaikissa Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa järjestetään palvelujen verkoston kehittämisen linjauksia esittelevät asukastilaisuudet 3.-24.4.2024 välisenä aikana seuraavasti: Inkoo 3.4., Lohja 4.4., Hanko 8.4., Karkkila 10.4., Kauniainen 11.4., Vihti 15.4., Siuntio 17.4., Espoo 18.4., Raasepori 22.4. ja Kirkkonummi 24.4.

Palveluissa asioimiseen liittyviä asukkaiden toiveita ja mielipiteitä tutkitaan kyselyllä ja puhelinhaastatteluilla tutkimuksessa, jossa otos on valittu alueen väestö-, ikä- ja kielirakenteen mukaisesti. Henkilöstön mielipiteitä samasta aiheesta tutkitaan laajalla henkilöstökyselyllä. Henkilöstölle järjestetään palvelualueiden infotilaisuuksia keskeisistä esityksen sisällöistä.

Lausuntokierroksen jälkeen esitys siirtyy aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan käsiteltäväksi. Aluevaltuuston on määrä päättää palvelujen verkoston kehittämisen linjauksista kokouksessaan 11.6.2024.

Hallintosäännön 41 § kohdan 2 mukaan aluehallitus vastaa aluevaltuuston päätösten valmistelusta. Edellä mainitun perusteella on aluehallituksen tehtävänä päättää myös palvelujen verkoston kehittämisen linjausten valmisteluprosessin käynnistämisestä.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi

Täytäntöönpano

Päätöshistoria